Valtioneuvoston tänään tiistaina julkaisemasta muistiosta ilmenevät hallituksen perusteet eiliselle päätökselleen todeta yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsevat poikkeusolot ja ilmoittaa valmiuslain tuomisesta eduskuntaan.

”Tartuntatautilain nojalla voidaan ryhtyä hyvin pitkälle meneviin ja alueellisesti hyvin kattaviin toimenpiteisiin. Valtakunnalliset toimenpiteet ovat periaatteessa mahdollisia, jos samanaikaisesti tehtäisiin saman sisältöiset päätökset kaikkialla maassa. Käytännössä valtakunnallisten toimenpiteiden kohdalla on syytä siirtyä valmiuslain soveltamiseen”, muistiossa todetaan.

”Kokonaistilanteen perusteella voidaan arvioida, että [koronaviruksen aiheuttaman] Covid-19–pandemian torjuminen, sairastuneiden hoitaminen sekä väestön suojaaminen eivät ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Tartuntatautilain ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaiset toimivaltuudet eivät riitä tilanteen hallitsemiseksi siten, että voitaisiin riittävästi suojata sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten toimintaa tai päättää valtakunnallisista toimenpiteistä”, muistiossa sanotaan.

”Lisäksi on huomattava, että opetustoiminnan keskeyttämiseksi tarvitaan myös valmiuslain säännöksiä.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on yhdessä Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa tehnyt hallitukselle ennustemallit koronaviruksen etenemisestä Suomessa.

Ennustemallit voit katsoa jutun kuvasta. Niiden ”perusteella eri skenaarioissa voidaan olettaa hyvin merkittävän osan väestöstä saavan tartunnan, mutta kuitenkin kohtuullisen pienen osan sairastuvan vakavasti”, hallitus toteaa.

”Riski vakavalle tautimuodolle ja kuolemalle kasvaa voimakkaasti yli 70-vuotiailla. Epidemia tullee kuitenkin kestämään varsin kauan, useamman kuukauden ajan”, hallituksen muistiossa sanotaan.

Ennustemallissa skenaarioita on kolme: lievä, jossa 20 prosenttia väestöstä saa tartunnan, keskiverto (40%) ja vaikea (60%). Malleissa lasketaan, että Covid-19-taudin aiheuttamia kuolemantapauksia olisi lievässä skenaariossa 540-1080 tapausta ja vaikeassa skenaariossa 1620-3240 tapausta.

”Koronaviruksen aiheuttama sairaanhoidon tarve voi osoittautua erittäin suureksi ja sairaan- hoitohenkilökuntaa vaikeasti kuormittavaksi. Sen vuoksi on tärkeä hidastaa taudin etenemistä Suomessa, jotta yhtaikaisesti pienempi osa suomalaisista sairastaisi Covid-19–pandemiaa sairaalahoitoa vaativalla tavalla verrattuna tilanteeseen, jossa valmiuslain mukaisiin toimiin ei ryhdytä. Toimilla pyritään siten loiventamaan sairastumiskäyrää ja ajoittamaan sairastumiset pidemmälle ajalle. Tämä on välttämätöntä, jotta hoitoa voitaisiin tarjota kaikille sitä tarvitseville”, muistiossa linjataan.

Hallituksen strategiana on saada lisää aikaa epidemian hoitamiseen, vähentää sairastuvuutta ja lisätä sairaanhoitojärjestelmän kapasiteettia.

”Näiden tavoitteiden vuoksi voidaan perusoikeuksiin puuttumista pitää oikeutettuna”, hallitus katsoo.

”Tarkoituksena on suojella myös erityisesti riskiryhmiä (ikääntyneet ja monisairaat tai tietyistä perussairauksista kärsivät). Voi arvioida, että kyse on turvata jopa oikeutta elämään ja terveyteen sekä ainakin perustuslain 19 §:n 1 momentin ja 3 momentin tarkoittamien palveluiden turvaamista. Tältä osin ainakin 19 §:n 1 momentin kannalta myös tehohoidon riittävyys on tärkeä seikka”, hallituksen muistiossa sanotaan.

Eduskunta käsittelee hallituksen valmiuslakiesitystä myöhemmin tänään.

Päivitys 19.3.2020: Tarkennettu, että kuvan taulukossa 2 näkyy sairaalassa olevien potilaiden hoitopäivien määrä yhden viikon aikana.