Kasvatustieteen tohtori Anna-Liisa Lämsä ei kannata eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Raija Vahasalon (kok.) ehdotusta poikien oppivelvollisuuden lykkäämisestä 2-3 vuodella.

Lämsä muistuttaa Puheenvuoron blogissaan, että pojat eivät ole homogeeninen ryhmä.

-Vaikka koululykkäystä saavat löytyvät useammin poikien joukosta, myös kehitysiältään ikäisiään edellä olevista monet ovat poikia. He voivat jo koulua aloittaessaan puhua prosenteista ja olla kiinnistuneita maailmankaikkeuden ihmeellisyyksistä, hän kirjoittaa.

Lämsän mukaan poikien koulun aloittamisen lykkäys 2-3 vuodella on kyseenalainen ratkaisu myös lukemaanoppimisen motivaation ja herkkyysiän näkökulmista.

-Lukemaan oppimisen motivaatio on monilla lapsilla korkeimmillaan jo hieman ennen koulun aloitusta 5-6-vuotiaana ja tuolloin on myös lukemaan oppimisen herkkyysikä. Lukemaan oppimisen herkkyysikä ja myös motivaatio ovat jo nykyisin voineet mennä jo ohi koulun aloitukseen mennessä. Siihen ei koulunkäynnin aloittamisen siirto myöhemmäksi tuo apua.

"Ei ole aivan ilmaista"

Lämsä korostaa sitä, että useimmat lapset tulevat kouluun innokkaina, mutta osa heistä menettää kiinnostuksensa jo parin ensimmäisen vuoden aikana. Hänen mukaansa juuri tästä syystä on erittäin tärkeää se, kuinka koulu kohtaa lapset yksilöllisine edellytyksineen.

Hän mainitsee esimerkkinä, että osalle lapsista koulussa vaadittavat asiat voivat olla liian vaikeita, jolloin he oppivat lähinnä olevansa muita huonompia. Toisaalta lapsi, joka koulun aloittaessaan osaa lukemisen ja laskemisen alkeet voi kokea, ettei koululla ole hänelle juuri annettavaa.

-Opetustyötä itse tehneenä en väitä, että oppilaiden yksilöllisten edellytysten huomioiminen olisi heterogeenisissa lapsiryhmissä helppoa. En kuitenkaan pidä sitä mahdottomanakaan - ainakaan tiettyyn rajaan saakka, Lämsä kommentoi.

Samoilla linjoilla on omassa Puheenvuoron blogissaan Lempäälän kunnan sote-lautakunnan jäsen Ville Hämäläinen (vihr.), jonka mukaan ainoa kestävä ratkaisu on kehittää koulua oppilaiden yksilöllisten tarpeiden ehdoilla.

-Tämä ei ole aivan ilmaista, vaan vaatii opettajien kouluttamista, pienempiä luokkakokoja, erityisopetusta ja riittävän määrän aikuisia lapsen koulupäivän avuksi, hän kirjoittaa.

Lue täältä, miten Mannerheimin lastensuojeliiton asiantuntijalakimies Esa Iivonen kommentoi ehdotusta poikien oppivelvollisuuden lykkäämisestä.