Suomalaisen vedonlyönnin ja rahapelien monopoli joutui kaksi viikkoa sitten jälleen hyökkäyksen kohteeksi, kun urheiluvaikuttaja Aleksi Valavuori vaati järjestelmän purkamista.

Tuolloin Veikkaus iski lähes välittömästi takaisin perustellen asemaansa suomalaisen urheilun suurimpana tukijana.

Tänään kansanedustaja Matti Saarinen (sd.) ottaa vahvan kannan veikkaus- ja rahapelien monopolin puolesta Uuden Suomen Puheenvuorossa. Saarinen kuuluu eduskunnan sivistysvaliokuntaan, joka käsittelee rahapelaamista.

- On itsestään selvää, että kansainväliset peliyhtiöt himoitsevat pääsyä Suomen markkinoille. Kansallista yksinoikeusjärjestelmäämme yritetään murtaa joka ikinen päivä. Toistaiseksi puolustuksemme on kestänyt, Saarinen kirjoittaa.

Saarinen puolustaa monopolijärjestelmää suomalaisen urheilun ja liikunnan asialla.

- Valtion liikuntabudjetin (140 milj.) kannalta on kohtalon kysymys, että Veikkaus tuottaa jatkossakin hyvin, sillä valtion liikuntabudjetti koostuu lähes sataprosenttisesti Veikkauksen voittovaroista, Saarinen kirjoittaa.

Sota- ja taistelumetaforat ovat keskustelussa kovassa käytössä.

Aktiivisena pelialan vaikuttajana tunnettu pokeriammattilainen Aki Pyysing sanoo Uuden Suomen haastattelussa yllättäen ymmärtävänsä monopoliyhtiöiden toimintaa.

- Monopoli on yksi rahankeruun muoto. Enemmänkin tosin saataisiin, jos otettaisiin ulkomaisilta yhtiöiltä rahat pois, Pyysing aloittaa.

Pyysing kannattaa suomalaisten raha- ja veikkauspelien avaamista kilpailulle, myös ulkomaalaiselle. Hänen mielestään monopoliyhtiöt ovat jääneet yhteiskunnallisen järjestelmän vangeiksi.

- Monopolien tukemat järjestöt vaativat joka vuosi rahaa, Pyysing sanoo.

Poliitikot tunnetusti pitävät veikkausvoittovarojen jakamisesta hyviin tarkoituksiin. Samaan aikaan monopoliyhtiöt lobbaavat asiaansa poliitikoille. Tämä johtaa Pyysingin mukaan kierteeseen, joka pitää yllä nykyistä järjestelmää.

- Jos olisin itse monopoliyhtiö, toimisin varmasti samoin.

Suomi saisi edun

Pokeriammattilainen Pyysing ei usko, että Veikkaus olisi ainoa taho, joka kykenisi rahoittamaan suomalaisen urheilun perustoimintaa. Hänen oma ehdotuksensa olisi "ottaa ulkomaisilta yhtiöiltä rahat pois".

- Yksityisiä peliyhtiöitä pitäisi valvoa siinä missä muitakin. Niille pitäisi määrätä niin korkeat verot ja lisenssimaksut, että urheilun rahoittaminen onnistuisi.

Pyysing painottaa, että nykyisen monopoliasemansa suojatakseen Veikkaus ei voi tarjota omia pelejään ulkomaille. Jos tämä olisi mahdollista, Suomeen saattaisi syntyä uusi kukoistava vedonlyöntibisnes. Tämän tuotto voitaisiin edelleen ohjata liikunnalle ja hyviin tarkoituksiin.

Pokerimiehen ajattelussa Veikkaus tai RAY eivät siis kuihtuisi pois kilpailijoiden rinnalta, vaan saattaisivat jopa hyötyä avoimista markkinoista.

Aito intressi

Kansanedustaja Matti Saarinen suhtautuu epäilleen yksityisten peli- ja veikkaustarjoajien vaikutuksiin Suomeen:

- Miten suu sitten pannaan, jos markkinoillemme ryntäävät ylikansalliset yhtiöt joiden tausoja emme tunne, joiden päätöksentekoon emme voi vaikuttaa ja joiden voittovaroista tuetaan pääasiassa kaupallisin motiivein huippu-urheilua. Esimerkiksi kunnat, järjestöt ja urheiluopistot eivät ole niiden intresseissä, Saarinen kirjoittaa.

Pyysing toteaa Saarisen huoleen, että nimenomaan vedonlyöntiyhtiöillä on intressi tukea urheilua.

- Kaikki muu on hyväntekeväisyyttä.

Toista mieltä on Veikkaus. FC Hongan puheenjohtaja Jouko Harjunpää sanoi, että jalkapallon Suomen mestaruuden voisi ratkaista myös muun nimisessä sarjassa kuin Veikkausliiga. Koripallovaikuttaja Aleksi Valavuori yhtyi tuolloin kommenttiin.

Opetusministeriön ylitarkastaja Hannu Tolonen sanoi heti Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei urheilun järjestelmään kajota.

- Valavuoren ja kumppaneiden on katsottavaa isoa kuvaa. - - On varmaa, että urheilun takia veroja ei koroteta, Tolonen sanoi Helsingin Sanomille.

Pitäiskö vedonlyönti ja rahapelit vapauttaa kilpailulle? Vastaa Uuden Suomen kyselyyn.