Kuva: Lasse Lehtinen / Uusi Suomi

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) ja oikeusministeriö ovat erimielisiä rattijuopumuksen promillerajan laskemisesta. Kolmannen näkökulman asiaan tuo poliisi, jonka kannatus on ehdollista.

Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta jätti tänään ministeri Kyllöselle suunnitelmansa. Sen mukaan rattijuopumuksen promilleraja lasketaan 0,5 promillesta 0,2 promilleen. Oikeusministeriön jyrkästä erimielisyydestä huolimatta Kyllönen kuvasi tätä aikomusta yksittäisistä toimenpiteistä tärkeimmäksi.

Ministeri myönsi auliisti, että promillerajan laskeminen on hänen ”henkilökohtainen agendansa”.

–Olen tehnyt pitkään töitä nuorten parissa ja nähnyt sen, millä tavalla yhteiskunnallinen moraali on alkoholinkäytön ja liikenteen osalta rapautunut. Se käsitys, että liikenne ja alkoholi eivät sovi yhteen, ei ole enää suomalaisen ajatusmaailman pohjalla, sanoi Kyllönen.

Hänen mukaansa yhteiskunnan tulee tämän vuoksi lähettää kansalaisille vahva humalassa ajamisen vastainen viesti.

Eriävä mielipide

Oikeusministeriö jätti asiasta eriävän mielipiteensä. Ministeriön mukaan promillerajan laskemiselle ei ole kriminaalipoliittisia tai muitakaan painavia perusteita, joita vaadittaisiin näin suuresti rikoslain arkiseen toteuttamiseen vaikuttavalta ratkaisulta.

Oikeusministeriö antoi vastustukselleen kolme perustelua:

1. Alle 0,5 promillen alkoholipitoisuudet veressä eivät aiheuta sellaista onnettomuusriskiä, että niihin olisi syytä kohdentaa niukkoja voimavaroja.

2. Ei ole näyttöä siitä, että promillerajan alentaminen vähentäisi 0,5 promillen ylittäviä veren alkoholipitoisuuksia tai alkoholionnettomuuksia.

3. On erittäin vaikea löytää sellaista seuraamusten määräämismenettelyä, jossa 0,5:ttä alhaisemmat promillet eivät aiheuttaisi kohtuutonta lisätyömäärää jo nyt ylityöllistetyille poliisille ja oikeuslaitokselle.

Kolmannesta kohdasta varoitteli poliisiylijohtaja Mikko Paatero Uuden Suomen haastattelussa tammikuussa. Poliisilaitos kannattaa promillerajan laskemista, mutta edellyttää samalla rattijuopumuksen rangaistusmenettelyn muuttamista. Mikäli prosessia ei helpoteta, lakimuutos asettaa poliisin mahdottomaan tilanteeseen töiden ja kustannusten lisääntyessä.

Liikkuvan poliisin päällikkö: Nämä muutokset vaaditaan

Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala oli paikalla tilaisuudessa. Hänen mukaansa seuraamusprosessin keventäminen on mittava, eikä kovin ongelmaton projekti.

Käytännössä muutos tarkoittaisi ensinnäkin sitä, että poliisiautoihin täytyy asentaa tarkkuusalkometrit, joilla rattijuopumus pystytään todentamaan luotettavasti paikan päällä. Nykyisin partioilla on mukanaan vain seulontalaite, jonka perusteella rattijuoppo lähetetään poliisilaitokselle tarkkuusalkometriin tai verikokeeseen.

–Sen perusteella ei tuomioita voida jakaa, sanoo Rantala Uudelle Suomelle.

Lisäksi poliisipartioille täytyy antaa oikeus määrätä ajo-oikeuteen liittyvistä seuraamuksista ja muista rangaistuksista partioautosta käsin, puhallutuspaikalta. Tämä edellyttää muun muassa langattomia tietoliikenneyhteyksiä poliisiautoihin.

Lisäksi tällainen pikamenettely voidaan toimittaa vain päivänselvissä tapauksissa: kun rattijuoppo ajaa poliisin haaviin ja humalainen on selvästi auton kuski. Tälläisissä tilanteissa seuraamusten määrääminen ei Rantalan mukaan edellyttäisi esimerkiksi poliisien lakiosaamiseen mittavia lisäyksiä.

–Silloin olisi selkeä näyttö laitteelta, että päissäsi olet. Mutta tämä koskee vain selviä tapauksia, Rantala sanoo.

Ja vielä yksi ongelma: tarkkuusalkometrillä voidaan ratkaista vain osa rattijuopumustapauksista. Kaikissa tapauksissa puhalluttaminen ei syystä tai toisesta onnistu.

–Rattijuopumustapauksista puolet vahvistetaan puhalluslaitteella, puolet verikokeella. Tarkkuusalkometrin asentaminen autoon ei auta, jos ei puhalluttaminen onnistu, Rantala selittää.

Ministeri Kyllönen tiedostaa ongelmat, mutta uskoo, että ne ovat ratkaistavissa.

–Onko meillä rakennettavissa sellainen malli, jossa meillä on lievä, keskiverto ja törkeä rattijuopumus? Tällöin pystyttäisiin miettimään käytäntöä tuolla tien päällä, hän vastasi Uuden Suomen kysymykseen.

–Minun tarkoitukseni ei ole se, että jok’ikinen 0,2 tai 0,3 promillea puhaltanut vietäisiin verikokeeseen ja lähdettäisiin käymään oikeudellista prosessia.

Neuvottelukunnan suunnitelmassa todetaankin, että oikeusministeriö valmistelee rattijuopumuksen alentamista ”mukaan lukien promilleväliä 0,2–0,49 koskevan seuraamusmenettelyn yksinkertaistamisen”.