Teinitytön raiskaustapaukseen liittyneen Facebook-ryhmän luonne ja koko on käsitetty osittain väärin verkkokeskusteluissa, sanoo nettipoliisi Marko Forss.

Ylikonstaapeli Forss uskoo, että jopa suurin osa ryhmän ”jäsenistä” liitettiin ryhmään heidän tietämättään tai hyväksymättään asiaa. Näin ollen raiskauksesta tuomittujen ulkomaalaistaustaisten poikien syyttömyyttä ei aidosti puolustellut tuhat ihmistä, kuten ryhmän jäsenmäärä kertoi.

–Ryhmässä kyseltiinkin, minkä takia minut on liitetty tähän ryhmään ja mikä juttu tämä on, sanoo Forss Uudelle Suomelle.

Sosiaalisessa mediassa on syystäkin hämmästelty ryhmän törkyisimpiä kommentteja, joissa raiskauksen uhria muun muassa huoriteltiin. Ryhmää seurannut Forss kuitenkin kertoo, että ryhmän sivulla olleista kommenteista vain törkeimpiä on kierrätetty eteenpäin. Nämä valitut kommentit ja tuomittujen tiedetty ulkomaalaistausta ovat puolestaan johtaneet asiattomaan kommentointiin muualla sosiaalisessa mediassa.

Huomiotta on jäänyt se, että ryhmässä oli vähintään yhtä paljon raiskaajien tuomiota puolustaneita kommentteja, Forss sanoo.

–Ja keskustelijoistahan suurin osa oli junioreita, ja kyse oli nuorten ajattelemattomasta suunsoitosta. Ironista, että kantaväestö kritisoi tämän ryhmän keskustelua, kun itse syyllistyvät samaan usein erilaisten raiskaustapausten käsittelyssä keskustelupalstoilla, Forss puuskahtaa.

Ryhmä suljettiin myöhemmin joko perustajien tai Facebookin ylläpidon toimesta. Forssin mukaan poliisilla ei ollut osaa eikä arpaa sulkuun eikä törkeimpien kommenttien moderointiin, joka alkoi melko pian ryhmän perustamisen jälkeen.

Forss haluaa myös oikaista tapauksen oikeudelliseen puoleen ja poliisin toimiin liittyvän väärinkäsityksen. Ensinnäkään raiskaajien syyttömyyttä vakuuttelevan ryhmän perustaminen ei ole kiellettyä.

–Jos joku haluaa puolustella tuomittuja raiskaajia, niin näin saa tehdä, sanoo Forss.

Näin ollen poliisi ei ole ollut yhteydessä ryhmän perustajiin. Törkeimpien kommenttien esittäjiin sen sijaan on otettu yhteyttä.

Uhrin huorittelu sen sijaan täyttää rikoksen tunnusmerkit. Kunnianloukkaus on kuitenkin asianomistajarikos, joten poliisi ei voi viedä asiaa eteenpäin, ellei uhri näin halua.

–Tätä tapausta ei siis voi verrata Lieksan tapaukseen. Siinä oli kyse kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, mikä on virallisen syytteen alainen rikos, Forss kertoo.

Kauhistusta herättäneen Facebook-ryhmän takana oli Helsingin käräjäoikeuden tuomio raiskaustapauksesta. Kaksi alaikäistä poikaa sai käräjäoikeudessa vajaan kahden vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen nuoren tytön raiskauksesta.