Poliisihallitus alkoi marraskuun alussa, pystyäkseen seuraamaan turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymisen vaikutusta turvallisuustilanteeseen, merkitä rikosepäilyn osapuolia uudella tavalla. Poliisin järjestelmään merkitään nyt, mikäli rikoksen epäilty tekijä tai uhri on turvapaikanhakija, kertoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.

Poutanen vahvistaa Uudelle Suomelle STT:n aiemmin välittämän poliisihallituksen arvion, jonka mukaan poliisin tutkintaan on tänä vuonna tullut noin kymmenen raiskausepäilyä, joissa epäilty on turvapaikanhakija. Kyseessä on arvio, koska tarkat luvut puuttuvat merkintäkäytännön tultua käyttöön vasta nyt.

– Raiskausrikos on aina vakava rikos ja jokainen yksittäinen rikos on liikaa. Poliisi tutkii jokaisen tietoon tulleen tapauksen ja tekijä saatetaan rikosvastuuseen riippumatta siitä, onko kyseessä ulkomaalaisen, suomalaisen tai turvapaikanhakijan tekemäksi epäilty rikos, Poutanen sanoo.

Poutasen mukaan Suomessa on kirjattu tänä vuonna yhteensä ”muutamia kymmeniä” rikosilmoituksia eriasteisista seksuaalirikoksista, joiden tekijäksi epäillään turvapaikanhakijaa. Näistä rikosepäilyistä noin kymmenen siis koskee raiskauksia, loput ovat esimerkiksi seksuaalista häirintää.

– Tällaisten rikosepäilyjen määrä on jossain määrin lisääntynyt viime aikoina, Poutanen sanoo.

Raiskausuutisista järkyttynyt oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) sanoi tänään medialle, että turvapaikanhakijat ovat turvallisuusuhka Suomelle, mutta kaikkia tulijoita ei pidä leimata. Tällä viikolla on tapahtunut kaksi teinityttöjen epäiltyä raiskausta, joista toisessa poliisi on vahvistanut epäillyn turvapaikanhakijaksi ja toisessakin näin mediatietojen mukaan olisi.

Suomen poliisi on jo aiemmin kertonut kohottaneensa valmiuttaan koko valtakunnan alueella muun muassa turvapaikanhakijatilanteen ja Euroopan kohonneen terrorismiuhan vuoksi.

Vaatiiko nyt esiin noussut, turvapaikanhakijoihin liittyvä raiskausepäilyjen määrä jonkinlaisia erikoistoimenpiteitä poliisilta?

– Tässä on kysymys yksittäisistä tapauksista. Jos meidän tietoomme tulee esimerkiksi joitakin alueita, joilla tällaista voi [korostuneesti] tapahtua, niin silloin pyrimme sinne kohdentamaan valvontaa. Mutta hyvin haastavaa on yksittäisiä tapauksia ennalta estää. Kyllä poliisi tuolla kentällä liikkuu ja pitää silmät auki, Poutanen sanoo.

– Lisäksi käymme muun muassa kertomassa vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoille Suomen lainsäädännöstä. Siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.

Vuodessa noin 1000 raiskausrikosta - myös tänä vuonna

Poutanen muistuttaa, että vuosittain poliisin tietoon tulee Suomessa noin tuhat raiskausrikosta. Esimerkiksi vuonna 2014 raiskauksia ilmoitettiin Tilastokeskuksen mukaan 1010 kappaletta ja edellisvuonna 980 kappaletta.

Tänä vuonna raiskausrikosten kokonaismäärä näyttää olevan samaa luokkaa kuin viime vuonna, Poutanen sanoo. Vuosi on loppupuolella ja raiskausrikosten kokonaismäärä on toistaiseksi hieman alhaisempi kuin vuonna 2014.

Turvapaikanhakijoiden määrä lähti kasvuun loppukesästä. Esimerkiksi syyskuussa raiskauksia tuli Tilastokeskuksen tuoreimman julkaisun mukaan poliisin tietoon hieman vähemmän kuin syyskuussa 2014. Poutasen mukaan tilastohyppäystä ei ole havaittavissa syksyn aikana raiskausrikoksissa.

– Kun puhutaan noin tuhannesta rikoksesta, niin yksittäiset tapaukset eivät määrällisesti kauheasti näy, hän sanoo.

Poliisi kertoo tammikuussa tarkemmin turvapaikanhakijailmiön vaikutuksista rikosmääriin.