Poliisi on avuton viimeaikaisissa uhkausviesteissä hyödynnetyn tor-verkon edessä. Yksittäisen tor-verkosta lähetetyn viestin lähettäjää on lähes mahdoton jäljittää.

Muun muassa suomenruotsalaisia toimittajia ja poliitikkoja sekä Helsingin Sanomien tuoretta päätoimittajaa on uhkailtu tor-verkkoa käyttäen.

–Tor-verkon avulla lähetetyt uhkailuviestit työllistävät poliisia, mutta tutkinnat eivät yleensä johda tuloksiin, rikoskomisario Timo Piiroinen keskusrikospoliisista kertoo Uudelle Suomelle.

Suomenruotsalaisille lähetettyjen uhkausten tutkintaa johtaa rikosylikomisario Juha Rautaheimo Helsingin poliisista.

Rautaheimon sanoin tor-verkko on anonyymi verkko, josta ”kuka tahansa voi lähettää mitä tahansa kenelle tahansa”. Poliisi ei Rautaheimon mukaan pysty selvittämään tor-ohjelmistolla lähetetyn viestin lähettäjää.

–Se on ikään kuin käyttäjien muodostama verkko, jossa liikenne kulkee salattuna. Viesti menee jostain kohtaan sisään ja tulee ulos jostain IP-osoitteesta, keskusrikospoliisin Piiroinen kertoo.

Poliisi pystyy selvittämään, mistä IP-osoitteesta viesti on viimeisenä tullut ulos, mutta alkuperäistä lähdettä ei voida tietää.

–Kun IP-osoitteen haltijaan otetaan yhteyttä, hän ei tiedä yhtään mitään kyseisestä viestistä paitsi että se käyttää tor-verkkoa ja jakaa omaa IP-osoitettaan, Piiroinen jatkaa.

–Puhutaan salauksista, useista koneista ja maailmanlaajuisesta käyttäjäkunnasta.

Hän kuitenkin korostaa, että tor-verkon seuraaminen ei ole poliisin ainut keino selvittää uhkausviestien alkuperää.

Poliisi epäilee, että viimeaikaisten ruotsinkielisyyteen liittyvien uhkailuviestien taustalla on yksittäinen henkilö. Kovin ammattimaiselta toiminta ei Rautaheimon mielestä vaikuta.

–Uhkausviestit on lähetetty samalla nimellä ja niissä on käytetty samanlaista kieltä, Rautaheimo sanoo.

–Ei tarvitse olla ammattilainen tai nero, että pystyy lähettämään uhkausviestejä nimettömästi verkossa, hän lisää.

Poliisi on monesta syystä huolissaan nettiuhkailun lisääntymisestä. Ilmiö aiheuttaa mielipahaa, pelkoa ja ahdistusta. Samalla uhkauskirjoitukset teettävät poliisille ylimääräistä työtä.

–Se vie poliisilta valtavasti resursseja, Rautaheimo sanoo.

–Maksamme nyt vapaan tiedonvälityksen hintaa, hän toteaa.

Maailmanlaajuisen verkon käyttöä ei voida estää, eikä tor-verkko ole ainut tapa peittää identiteetti internetissä. Vaikka kaikki nykyiset tor-verkkoa vastaavat ohjelmat tuhottaisiin, niiden tilalle kehitettäisiin jatkuvasti uusia, Piiroinen toteaa.

–Tämä on loputon suo, eikä sille ole mitään ratkaisuja, Piiroinen sanoo.

Rautaheimon mukaan identiteetin salaamisen helppous johtaa siihen, että verkko on täynnä vihakirjoitusta.

–Maailma on täynnä vihaa ja mielipiteitä. Verkossa ne näkyvät, hän toteaa.

Hän muistuttaa, että suomenruotsalaiset eivät ole ainoita uhkailun kohteita. Myös muun muassa suomenvenäläisiä kohtaan on paljon vihakirjoituksia internetissä.