Helsingin poliisilaitoksen poliisikomentaja Tomi Vuori linjaa, ettei poliisi tee väärin priorisoidessaan tehtäviään.

”Poliisin on pakko pärjätä sillä rahalla mikä sille on osoitettu. Totta kai yritämme kehittää toimintojemme kaikin tavoin. Poliisi ei kuitenkaan tee väärin priorisoidessaan tehtäviään, tapahtuipa tämä millä tasolla tahansa. Tehtävien ja voimavarojen aivan ilmeisestä epäsuhdasta huolimatta tuleen ei saa jäädä makaamaan. Priorisointia koskeva päätöksenteko on vastuunkantoa”, hän kirjoittaa Poliisiblogissa.

Vuoren mukaan on ollut mielenkiintoista seurata Suomessa vuodenvaihteessa noussutta kohua ja keskustelua rikosten esikäsittelystä. Poliisien tilanne nousi esiin lauantaina, kun Helsingin Sanomat kertoi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen sisäisestä ohjeesta, jonka mukaan ilmoitukset pienemmistä rikoksista on jätettävä pääsääntöisesti esikäsittelyyn eli tutkimatta.

”On oikeastaan ihme, että häly nousi vasta nyt”, Vuori toteaa.

Hän kertoo, että myös Helsingin poliisilaitoksella on oma mallinsa.

”Poliisilaitos on yhdessä Helsingin syyttäjänviraston kanssa sopinut täysin yksimielisesti menettelystä juttujen mahdollisimman varhaiseksi rajoittamiseksi. Tässähän on tosiasiassa kyse nimenomaan priorisoinnista. Hypoterminen tilanne pakottaa valitsemaan, mihin ne tehtäviin nähden liian vähäiset voimavarat kohdennetaan. Syyttäjä tekee laissa olevan säännöksen nojalla päätöksen jutun rajoittamisesta, silloin kun se rikosprosessin näkökulmasta on tarkoituksenmukaista.”

Vuori korostaa samalla, ettei ”mitään nurkkaa jätetä täysin hoitamatta”.

”Sellainen olisi hyvin lyhytnäköistä. Se olisi taktinen virhe. Poliisin on paikallaan näyttää lippua aika ajoin koko toimialueellaan. Valvonta voi osua kohdalle missä vain. Poliisin on pakko pärjätä sillä rahalla mikä sille on osoitettu.”

Myös Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikosylikomisario Petri Eronen ottaa kantaa asiaan. Hän korostaa, että on erittäin tärkeää, että rikoksista ilmoitetaan poliisille.

”Pitää täysin paikkansa, että rikoksia joudutaan joskus rajoittamaan tai tutkinta keskeyttämään, mutta pienemmätkin poliisille ilmoitetut rikokset voivat esimerkiksi johtaa jonkin rikossarjan jäljille. Meille ilmoitetut rikokset luovat tilannekuvaa poliisilaitoksemme alueella tapahtuvista rikoksista. Jos rikostilastoista käy esimerkiksi ilmi, että jollain tietyllä alueella tapahtuu pahoinpitelyrikoksia, kohdennamme sinne näkyvää valvontaa ja voimme estää näkyvällä valvonnalla rikoksia ennalta”, Eronen painottaa kannanotossaan.

Hän kertoo, että jokainen rikosilmoitus kirjataan ja ilmoitukset esikäsitellään, mutta rikosjutut priorisoidaan niiden kiireellisyyden perusteella. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella kirjataan Erosen mukaan vuosittain noin 65 000 rikosilmoitusta, joista suurin osa täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

”Viime vuonna keskeytettiin noin 15 500 juttua eri perustein. Epäiltyä tekijää ei ole esimerkiksi pystytty selvittämään, eikä asiaan vaikuttavaa lisäselvitystä ole ollut saatavilla. Toisin sanoen kyseisissä tapauksissa ei ole ollut näyttöä rikoksesta tai rikostapauksissa ei ole ollut saatavilla esimerkiksi johtolankoja, jotka olisivat auttaneet epäillyn jäljille. Lisäksi yli tuhat rikosjuttua menee vuosittain sovitteluun eli rikoksesta epäilty ja uhri sopivat asian koulutettujen sovittelijoiden ohjauksessa”, hän kuvailee.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) on kertonut puhuvansa rikostutkinnasta tammikuussa ylimmän poliisijohdon kanssa.

Lue lisää aiheesta:

Kai Mykkäselle suorat sanat poliisien tilanteesta: ”Ollut varsin hyvin tietoinen kaikista asiaan liittyvistä ongelmista jo pitkään”

Huoli rikosten tutkimatta jättämisestä – Näin vastaa sisäministeri: ”Kynnys ei saa vajota liikaa”

Poliisikansanedustaja rikosten tutkimatta jättämisestä: ”Surullista kyllä tilanne on tällainen koko maassa”