Poliisin ammattiliiton eli Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne taustoittaa blogissaan poliisin tiukkaa resurssitilannetta.

Rinteen mukaan poliisin resurssien taustalla on tuplaepäonnistuminen, mikä on johtanut nykyiseen tilanteeseen, jossa poliisi ei pysty hoitamaan kaikkia hälytystehtäviään.

”Kaksoisepäonnistuminen, jolla tässä tapauksessa tarkoitetaan tehtävämäärän lisääntymistä henkilöstöresurssien vähentyessä, on edellyttänyt poliisiviranomaiselta tehtävien priorisointia. Poliisin lähes miljoonasta hälytystehtävästä noin 10% eli 100 000 hälytystehtävää jää vuosittain ajamatta, koska keikalle ei ole lähettää vapaata partiota. Vastaavasti poliisin vastaanottamia rikosilmoituksia ei ehditä tutkia ja niitä joudutaan rajoittamaan pois aktiivisesta tutkinnasta”, Rinne kirjoittaa.

Viime aikoina poliitikot ovat heränneet vaatimaan parannusta poliisin resursseihin. Asia on noussut esiin myös aivan viime päivinä Oulun ja Helsingin seksuaalirikoksiin liittyvässä keskustelussa.

”Viimeistään seuraavalla vaalikaudella poliisin resurssit on turvattava ja poliisien määrää kasvatettava nykyisestä. Toivottavaa olisikin, että kaikkien puolueiden suunnalta kuultu vaatimus poliisien määrän kasvattamisesta ja resurssien turvaamisesta myös lunastetaan vaalien jälkeen”, kirjoitti suurimman oppositiopuolueen sdp:n kansanedustaja Joona Räsänen blogissaan maanantaina . Lue lisää Puheenvuorosta: Joona Räsänen: Puolueilta odotetaan yhteistyötä seksuaalirikosten kitkemiseksi

Rinne toteaa, että turvapaikanhakijoiden määrän suuri lisääntyminen vuonna 2015 on haastanut poliisia. Tämän ohella poliisille on tullut myös muita uusia tehtäviä.

”Kuluvan vuosikymmenen puolivälin laajamittainen maahantulo sen kaikkine heijastusvaikutuksineen on vaikuttanut työn määrän kasvun ohella myös sen sisältöön. Lainsäädäntöhankkeiden kuten esitutkinta- ja pakkokeinolakiuudistuksen johdosta työmme edellyttää entistä tarkempia muotomääräyksiä, joiden täyttäminen sitoo entistä enemmän poliisin työaikaa. Näiden lisäksi mm. hybridivaikuttamisen estäminen, terrorismin torjunta ja kyberrikollisuus tuovat uusia haasteita harvenevalle poliisikunnalle, joka yrittää selviytyä päivittäisistä tehtävistään kunniallisesti ja virkavastuun edellyttämällä tarkkuudella”, Rinne kirjoittaa.

Tuplaepäonnistuminen muodostuukin Rinteen mukaan siitä, että samaan aikaan poliisien määrä on pudonnut kuluvan vuosikymmenen aikana 7200:een poliisiin, kun poliiseja oli vuosikymmenen alussa noin 8000. Oma vaikutuksensa on Rinteen mukaan ollut myös poliisikoulutuksen uudistuksella. Poliisikoulutuksen väliaikaisen keskeyttämisen shokkivaikutus on näkynyt Rinteen mukaan viiveellä.

Poliisin koulutus uudistui vuonna 2014 kolmevuotiseksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Tämän vuoksi poliisikoulutukseen ottamisessa oli taukoa 2013 ja 2014. Lisäksi noihin aikoihin poliisiammattikorkeakouluun otettiin aiempaa vähemmän uusia oppilaita, Yle kertoi.

”Poliisikoulu laitettiin kiinni eikä sinne otettu yhtä ainoaa uutta oppilasta. Poliisikoulutuksen keskeyttäminen aiheutti shokkivaikutuksen poliisien määrään. Tämä kuitenkin realisoitui vasta pidemmällä aikavälillä poliisin koulutuksen kestäessä keskimäärin hieman yli kolme vuotta. Summa summarum: poliisit ja muu poliisin henkilöstö on työskennellyt lähes koko kuluneen vuosikymmenen alas ajettavassa organisaatiossa”, Rinne kirjoittaa.

Rinne pitää hyvänä sitä, että julkinen keskustelu poliisin resurssitilanteesta on käynnistynyt.

”Poliisin koneisto käy jo nyt ylikierroksilla eikä selviydy sille asetetuista lakisääteisistä tehtävistä. Samalla myös poliisikunta on resurssipulasta johtuen jaksamisensa rajoilla. Tämä ei voi olla heijastumatta poliisin palveluihin ja siten myös palveltavien ja palkkamme maksavien kansalaisten arkeen”, Rinne kirjoittaa.

LUE MYÖS: Poliisin uudet tilastot: Seksuaalirikosilmoitukset lisääntyivät eniten Helsingissä – raiskauksesta epäillyistä 54% ulkomaalaisia

Lue lisää Puheenvuorosta: Jonne Rinne: Miksi poliisikunta ”purnaa” resurssien puutteesta?