Maahanmuuton kasvuun liittyviä turvallisuuskysymyksiä on suomalaisessa julkisessa keskustelussa käsitelty pintapuolisesti ja jopa vähätellen, kirjoittavat Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat Kari Laitinen ja Pirjo Jukarainen Polamk:n verkkosivuilla.

Kaksikon mielestä erikoisinta syksyn keskustelussa on ollut se, että suomalaista yhteiskuntaakin on ehditty ”syyllistämään” turvapaikanhakijoiden jo tekemistä tai tulevista rikoksista.

– Turvattomuuden tunteen taustatekijöistä ja maahanmuuton lieveilmiöistä tulisi kiireesti käydä kriittistä, toisia kunnioittavaan dialogiin pyrkivää ja tosiasiat tunnistavaa poliittista keskustelua. Maahanmuuttoa ja sisäistä turvallisuutta käsittelevän politiikan tarve ei nimittäin katoa pitkään aikaan, he kirjoittavat.

Laitinen ja Jukarainen huomioivat, että virallinen viestintä maahanmuutosta on muuttunut muutamassa kuukaudessa juhlallisesta retoriikasta asiapitoisemmaksi ja analyyttisemmäksi viestinnäksi. Sen sijaan keskustelu vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja niiden saavuttamisen keinoista ei ole alkanut.

– Politiikka on ollut lähinnä reaktiivista ja korjailevaa.

Kaksikko varoittaa maahanmuuttopolitiikan puutteen näkyvän jo nyt Suomessakin vaivihkaisina ilmiöinä kuten huono-osaisuuden keskittymisenä ja ulkomaalaistaustaisten keskittymisenä muutamiin kouluihin. He toteavat, että maahanmuuttajanuorten integraation vaikeuksien kaltaiset ”kielteiset kehät synnyttävät yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti vaarantavia ilmiöitä”.

– Seurauksena on väkivaltaista vastakkainasettelua, etnisten ryhmien leimautumista, rikollisuutta ja harmaata taloutta, uhriutumista ja jopa terrorismia. Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Ruotsissa on 55 maantieteellistä aluetta, jossa paikallinen rikollisverkosto aiheuttaa merkittävää turvattomuutta ja tuottaa laajoja heijastevaikutuksia eri yhteiskunnan sektoreille. Pariisin terroristi-iskut paikantuivat Brysselin pahamaineiseen kaupunginosaan, kaksikko kirjoittaa.

– Ennalta estävä maahanmuuttopolitiikka maksaa itsensä monin verroin takaisin, he painottavat.

Heidän mukaansa ”nyt on tarvetta punnitulle realismille ja kansalliselle itsekkyydelle”, koska EU on kriisissä eikä yhteistä toimivaa maahanmuuttopolitiikkaa ole.

– Rikkinäisestä Suomesta ei ole iloa, apua eikä turvaa kenellekään, he toteavat.

– Maahanmuuttopolitiikan osalta tarvitsemme hallitun lähestymistavan, joka kunnioittaa niin emäntää ja isäntää kuin vierastakin.

Tutkijoiden kirjoitus julkaistiin Poliisiammattikorkeakoulun verkkosivujen Avauksia-osiossa.