Eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsenten mielestä valtio voisi rahoittaa Talvivaaraa lisää vain tietyin ehdoin.

Edustajat suhtautuvat lisärahoitukseen vastahakoisesti, mutta toisaalta Talvivaaran päästäminen konkurssiin voisi heidän mielestään tulla yhteiskunnalle ja ympäristölle kalliiksi.

Uusi Suomi kysyi asiaa kansanedustajilta valiokunnan järjestämässä kaivosalaa käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.

Valiokunnan puheenjohtajan Martti Korhosen (vas.) mukaan Talvivaaran lisärahoitukselle pitäisi asettaa tiukat ehdot. Vaikea kysymys on kuitenkin se, miten rahoitukseen voitaisiin liittää esimerkiksi ympäristöllisiä vaatimuksia.

Korhosen mukaan rahoituksen lisäämisen ehtona pitää olla se, että Talvivaara saa prosessinsa hallintaan.

– Valtion pitää pyrkiä asemaan, jossa se ei ole pelkkä rahoittaja. Prosessi pitää saada hallintaan, Korhonen sanoi.

Valtio omistaa Talvivaaran osakkeista 16,7 prosenttia sijoitusyhtiö Solidium kautta. Valtio on yhtiön suurin yksittäinen omistaja. Omistusta kasvatettiin jo keväällä, kun Talvivaara tarvitsi lisää rahoitusta.

Keskustan Eeva-Maria Maijalan mielestä Talvivaaran toiminnan pitää olla kannattavaa, mikäli valtio aikoo lisätä osuuttaan yhtiöstä.

– Ensin pitää saada tehtyä ulkopuolinen selvitys siitä, onko Talvivaaran toiminta kannattavaa. Jos on, silloin valtio voi lähteä (rahoittamaan lisää), Maijala sanoo.

Maijala uskoi, että mikäli toimintaa voidaan pitää kannattavana, myös yksityiset rahoittajat palaavat ennen pitkää Talvivaraan. Yksityisten sijoittajien osallistumista on pidettynä ehtona valtion rahoituksen lisäämiselle.

Kokoomuksen Pauli Kiurun (kok.) mukaan Talvivaarassa pitäisi ottaa huomioon valtio-omistuksen kokonaishyöty yhteiskunnalle.

Kiurun mukaan Talvivaaran päästäminen konkurssiin voisi tulla kalliiksi, mikäli Talvivaaran ympäristöongelmien hoitamiseen tarkoitetut vakuudet eivät riitä.

Kiuru kertoi ihmettelevänsä keskustelua suomalaisista yrityksistä. Hänen mielestään keskustelussa mennään herkästi ääripäästä toiseen.

– Nokiasta oli jatkuva hypetys ja nyt Talvivaarasta jatkuva itseruoskinta, Kiuru totesi.

Rkp:n Christina Gestrinin mukaan olisi oikein, että saastuttaja eli Talvivaara itse maksaisi toimintansa seuraamukset.

– Toivon, että Talvivaara pystyy siihen, Gestrin sanoi.

Gestrinin mielestä valtion on kuitenkin pakko tulla väliin, jos se on ainoa keino estää laajempi ympäristötuho.