Vasemmistopuolueet tulevat pysymään globalisaation puolestapuhujina ja keskustaoikeistolaiset puolueet siirtyvät todennäköisemmin kohti kansallismielistä politiikkaa, analysoi politiikan tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.

Ronkainen esitti näkemyksiään politiikan suurista murroksista kesäkuussa Suomalaisuuden Liiton virtuaalisilla liittopäivillä, johon hänet oli kutsuttu puhujavieraaksi.

"Näen paljon todennäköisempänä, että kokoomuslaiset ja keskustalaiset puolueet – erityisesti kokoomuksen eurooppalaiset sisarpuolueet – hylkäävät globalisaation ja alkavat kannattaa kansallismielisempää otetta kuin sen, että vasemmisto hylkäisi globalisaation, alkaisi vastustaa EU:a tai alkaisi vaatia valtioiden suvereniteettia", Ronkainen arvioi.

Tutkija kuvaa keskustaoikeistolaisten puolueiden olevan kuin kahden tulen välissä: niiden vasemmalla puolella on liberaali ja globalisaatiomyönteinen nousevien vihreiden puolueiden joukko ja oikealla puolella taas suosiotaan kohottava kansallismielinen blokki. Keskustaoikeiston on tässä tilanteessa vaikeaa toimia enää koko oikeistolaista politiikan kenttää kokoavana yleispuolueena, joten niiden on haettava suuntaansa muutosta.

Ronkaisen mielestä on uskottavampaa, että keskustaoikeisto kääntyy ennemmin jälkimmäisen pariin. Tästä on jo kaksi merkittävää esimerkkiä: Yhdysvaltain republikaanipuolue Donald Trumpin ja Iso-Britannian konservatiivipuolue Boris Johnsonin johdossa.

"Keskustaoikeisto on se taho, joka tällä hetkellä miettii suhdettaan globalisaatioon uusiksi."

Vasemmistopuolueet taas eivät taivu vastustamaan globalisaatiota, sillä sen kannattaminen on niin syvällä niiden olemuksessa, Ronkainen ajattelee. Globalisaatio on vasemmistolle "identiteettipolitiikan ja oman superegon ylläpitäjä".

"Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa vasemmiston on vaikeaa koherentisti yhtä aikaa taistella sekä luokkatietoisesti että identiteettipoliittisesti: on vaikeaa käydä yhtä aikaa luokkasotia ja kulttuurisotia."

Ronkaisen analyysin mukaan tämän kahden rintaman samanaikaisen taistelun perusongelma vasemmistolle on se, että globalisaation vaikutukset ovat ajaneet työntekijät poliittisesti vasemmalta oikealle. Tehtaiden siirtyminen halvempiin tuotantomaihin, nuorison joukkomuutto kaupunkeihin ja kylien kuihtuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansallispopulistinen politiikka saa jalansijaa työntekijöiden piirissä.

Esimerkki-ilmiöksi tutkija nostaa perussuomalaisten kannattajakunnan nopean muutoksen 2000-luvulla. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset saivat vain 2 prosenttia työntekijöiden äänistä, kun taas vuonna 2015 puolue oli ylivoimaisesti suosituin työntekijöiden keskuudessa haalien heidän äänistään 38 prosenttia. Vasemmistoliitto ja sdp saivat vuonna 2003 työntekijöiden äänistä yhteensä 52 prosenttia, mutta vuonna 2015 enää 34 prosenttia.

LUE LISÄÄ:

"Maailma on kummallisessa pisteessä”

Kansallismielisen populismin suosio iskee myös muihin vanhoihin puolueisiin eli vasemmiston lisäksi keskustaan ja kokoomukseen. "Lännessä keskustaoikeistolaiset ja -vasemmistolaiset puolueet ovat pitkään kannattaneet globalisaatiota, kansainvälisyyttä, Euroopan unionia, vapaakauppaa, globaalien pääomien virtojen vapauttamista, ja tämän kaiken on esitetty johtavan taloudelliseen kasvuun, vaurauteen, vapauteen, liikkumiseen – kaikkeen hyvään."

Vuonna 2008 realisoitunut globaali finanssikriisi kuitenkin petti lupaukset. Ronkaisen mukaan sitten vuoden 2008 globalisaatio ei ole kyennyt poistamaan maailmantaloudesta epävarmuutta, sen jälkeen Euroopan ja Yhdysvaltain talouskasvu on ollut vaatimatonta ja koko järjestelmän ylläpito on vaatinut keskuspankeilta valtavia poikkeuksellisia toimia: "ne ovat tuutanneet markkinoille rahaa tuhansia, kymmeniätuhansia miljardeja ja pitäneet finanssijärjestelmää pystyssä."

Palettia on sekoittanut myös idän kasvava voima.

"Tällä hetkellä maailma on kummallisessa pisteessä, jossa maailmantalous on riippuvainen keskuspankeista ja Kiinan kommunistisesta puolueesta. Tämä on se syvä eksistentiaalinen kriisi."

"Ja pidän erittäin todennäköisenä, että vasemmisto palvoo tätä globalisaatiota yhä edelleen – finanssikriisin, koronakriisin ja kaiken muunkin jälkeen", Ronkainen lataa. "Olkoonkin niin, että se pakottaa sulkemaan tehtaita ja unohtamaan duunarit."

Tutkija uskoo itse koronakriisin vaikuttavan edelleen epävarmuuden kasvamisena. Politiikka palaa takaisin politiikkaan, ja "vanhat puolueet eivät voi lymyillä asiantuntijatiedon takana, vaikka tässä tietoa tarvitaan erittäin paljon".

Keskustaoikeiston taas voi olla vaikeaa hyväksyä Euroopan sisäisiä tulonsiirtoja, muun muassa EU-komission esittämää 750 miljardin euron elpymisrahastoa samaan aikaan, kun työttömyys kasvaa.

Tutkija ei usko populistien nousuun

Ronkainen uskoo, että valtioiden raju velkaantuminen koronakriisin myötä ei tuo tullessaan populistista kansannousua, kun velkojen takaisinmaksun aika koittaa. Itse asiassa se ei välttämättä koita.

Tutkija muistuttaa, että vaikka finanssikriisin myötä valtioiden julkiset velat kasvoivat paikoin kymmenillä prosenttiyksiköillä, ei noita velkoja ole merkittävästi maksettu takaisin. Velkaantumisen hillintään ja velkojen takaisinmaksuun tähtäävä politiikka ei ollut kovin suosittua Euroopassa.

"Itse vähän rohkeastikin arvaan, että velka tulee kasvamaan, mutta sille velalle ei tulla tekemään yhtään mitään."

Ronkainen ei usko, että on luvassa politiikkaa, jossa Euroopan maita sitoutettaisiin tiukkoihin sopeutusohjelmiin. Todennäköisempi on "Japanin tie". Japanin julkinen velka on kasvanut 1990-luvun alusta lähtien ja jatkaa kasvamistaan. Vuonna 2019 maan velkataakka nousi 200 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

"Siitä on jo merkkejä, että keskuspankit auttavat paljon, kuten Euroopassakin on jo tehty."

Politiikan murrokseen Ronkainen taas uskoo.

"Keskustaoikeisto kyseenalaistaa globalisaation jumalana ja syöksee sen palvottavalta alttarilta – ennemmin kuin vasemmisto", Ronkainen summaa puheenvuoronsa.