Politiikan tutkija Johanna Vuorelma katsoo, että poliittinen ja ideologinen tausta määrittää keskustan jatkon hallituksessa, ei niinkään puheenjohtaja Katri Kulmunin ero valtiovarainministerin tehtävästä.

”Päätös lähteä hallitukseen jakoi keskustan eikä kannatuskäyrä näytä tukevan päätöstä. Nyt edessä on valtion ennätyksellinen velkaantuminen ja EU:n historiallinen elpymisrahasto. Tämä poliittinen ja ideologinen tausta määrittää sen, pysyykö keskusta hallituksessa. Ei ministeriero”, hän analysoi sunnuntaina Twitterissä sen jälkeen, kun Katri Kulmuni ilmoitti puolueen jatkavan hallituksessa.

Vuorelma nostaa esiin myös perussuomalaisten vaikutuksen. Keskusta on on historiallisestikin katsottuna ollut EU-kriittinen ja puolueen nihkeä kanta Euroopan unionin elvytysrahastoon tuli selväksi jo paljon ennen Sanna Marinin (sd) hallituksen kantaa.

”Moni keskustassa ajattelee, että ”Suomen ja suomalaisten etu” on valtion velkaantumiseen ja EU-politiikkaan liittyvän paradigmamuutoksen vastustaminen, ei hallituksessa istuminen. Tilanteen tekee poliittisesti vaikeammaksi perussuomalaisten puhe keskustasta punavihreän politiikan siunaajana”, Vuorelma kommentoi.

Keskustan riveihin hiljattain paluun tehnyt konkaripoliitikko Paavo Väyrynen muistuttaa, että heti viime vuoden eduskuntavaalien jälkeen keskustan piirissä oli laaja yksimielisyys siitä, että puolueen ei olisi tullut mennä hallitukseen. Hän katsoo keskustan epäonnistuneen omien tavoitteidensa saavuttamisessa sdp-vetoisessa hallituksessa ja viittaa juuri niihin ideologisiin seikkoihin, jotka Vuorelma nosti esiin.

”Nyt tiedämme, että työllisyystavoite ei toteudu. Itse asiassa ainuttakaan merkittävää päätöstä sen saavuttamiseksi ei ole saatu vielä aikaan, eikä niitä ole näköpiirissäkään. Valtion menoja on surutta paisutettu. Varainkäytössä näkyy hallituksen punavihreän enemmistön vahva ote. Yhteisvastuuta euroalueella ja EU:ssa aiotaan lisätä. Keskittämispolitiikkaa jatketaan”, Väyrynen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Hänen mukaansa julkisuuteen viikonloppuna ”syötetyt” väitteet puolueen sisäisten ryhmittymien aikomuksista kaataa Sanna Marinin hallitus osoittavat, että keskustan piirissä on laajaa tyytymättömyyttä puolueen asemaan hallituspolitiikassa.

”Eikö näissä oloissa olisi viisasta harkita sitä, että keskusta päättäisi vetäytyä nykyisestä hallituksesta ja avaisi tätä kautta tien kaikkien puolueiden hätätilahallitukseen? Tämä olisi poikkeuksellista, mutta hätätilan uhatessa perusteltua”, Väyrynen pohtii.