Pääministeri Sanna Marinin (sd) ja kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon lauantainen Twitter-väittely on saanut tutkijat pohtimaan asian syvempiä ulottuvuuksia. Erityisesti huomio kiinnittyy siihen, että pääministeri syytti oppositiopuolueen puheenjohtajaa valheellisista väittämistä.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Hanna Wass katsoo, että on ”institutionaalisesti iso asia”, kun pääministeri syyttää julkisesti valehtelusta.

”Tässä ei ole kyse henkilökohtaisista tunteista vaan poliittisen vallan keskeisimmistä instituutioista. Tämä ei ole kahden poliitikon välistä sanailua vaan instituutiotason kysymys. Kansalaiset arvioivat edustajiensa poliittista toimintaa. Ajatus siitä, että pääministeri alkaisi julkisesti arvioida opposition kyvykkyyttä kansalaisten intressien kanavoijana tai määrittää politiikan totuuksia ja valheita on täysin kestämätön”, politiikan tutkija Johanna Vuorelma vastaa Wassille Twitterissä.

Wassin mukaan tapaus on tärkeä vallan kolmijako-opin takia.

”Nyt ollaan minusta aidosti vallan kolmijako-opin äärellä, ja siksi tämä niin tärkeä case. Kuka arvioi ja ketä ja mistä positiosta käsin?”

Marinin ja Orpon väittely sai alkunsa, kun kokoomuksen puheenjohtaja arvosteli lauantaina kokoomuksen puoluevaltuustossa kovin sanoin hallituksen koronastraregiaa. Lisäksi Orpon mukaan kysymyksiin ei vastata eduskunnassa, vaan niitä varten järjestetään erillinen tiedotustilaisuus, jossa ei ole paikalla kriittistä oppositiota.

Marin vastasi syyttämällä oppositiota valheellisista väittämistä.

”On valitettavaa, että oppositiopolitiikkaa tehdään valheellisilla väittämillä. Kansanedustajien kysymyksiin on vastattu kyselytunnilla. Hallituksen tavoite on koko ajan ollut estää viruksen leviämistä, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä”, pääministeri kommentoi Twitterissä.

Orpo vastasi julkaisemalla otteen eduskunnan kyselytunnin pöytäkirjasta viime torstailta.

”Pääministeri ja valtioneuvosto ovat ensisijaisesti tilivelvollisia eduskunnalle. Hallituksen ja sen alaisten viranomaisten linjauksissa on viime viikkoina ollut suuriakin ristiriitoja. Jokainen voi myös arvioida, miten hyvin torstain istunnossa vastattiin kysymyksiini”, hän kommentoi.

Hanna Wass korostaa, että kyseessä on parlamentarismin ytimessä oleva oikeus silloin, kun toimeenpanovalta on vastuullinen lainsäädäntövallalle.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Sanna-Maaria Laaksonen katsoo Ylen haastattelussa, että Marinin näkökulmasta Orpon kommentteihin tarttumisen voisi tulkita eräänlaisena kurinpalautuksena tai ainakin tiukkasävyisenä vastalauseena.

Laaksonen muistuttaa neljän vuoden takaisesta tapauksesta Tampereen kaupunginvaltuustossa, jossa silloin puhetta johtanut Marin sai huomiota osakseen tiukalla toiminnallaan.

”Tällaista keskustelun käyntiä on nähty häneltä aiemminkin. Ehkä tämä osoittaa, että hän hallitsee tämänkin lajin”, Laaksonen kommentoi.