Kun poliitikot kohkaavat sähkönsiirtoyhtiö Carunan ilmoittamista hinnankorotuksista ja peräävät erilaisia toimia sekä selvityksiä, paljastuu Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharjun mielestä karulla tavalla, että poliitikot eivät viime vaalikaudelle tienneet, mistä he oikein päättivät.

– Meillä on lainsäädäntöön jätetty keinottelijan mentävä reikä ja se on anteeksiantamaton munaus valtio-omistajalta, Oksaharju sanoo Uudelle Suomelle.

Kauppalehti Optio listasi pörssiguruksikin kutsutun Oksaharjun kymmenen merkittävimmän mielipidevaikuttajan joukkoon. Hän sanoo puhuvansa haastattelussa myös ärtyneen veronmaksajan suulla.

– Poliitikkojen tehtävä on hoitaa julkista omaisuutta ja minun tehtäväni on hoitaa yksityistä omaisuutta. Kun hoidan omaa tonttiani yksityisellä puolella, ymmärrän täysin sen logiikan millä siellä toimitaan, Oksaharju toteaa.

Päättäjät eivät tätä logiikkaa Oksaharjun mukaan täysin ymmärtäneet.

Fortum myi valtio-omistajan vuonna 2013 antamalla siunauksella sähkönsiirtoliiketoiminnan ulkomaiselle pääomasijoittajalle. Kauppa oli sinänsä Oksaharjun mukaan järkevä. Matalien korkotuottojen aikana sijoittajat etsivät vakaata ja tasaista tuottoa tahkoavaa liiketoimintaa osakesijoitusten rinnalle. Niinpä Fortum sai kaupasta 2,55 miljardia euroa.

– Tässä on (silloisen pääministeri Jyrki) Kataisen porukka lähtenyt peitsi tanassa hyökkäykseen ja selusta on jäänyt täysin suojaamatta, Oksaharju arvioi.

Selustalla Oksaharju viittaa sähkömarkkinalakiin, jossa säädetään, että sähkönsiirrosta saa periä kohtuullista tuottoa. Tähän kohtaan viitaten on useampi poliitikko arvioinut Carunan keskimäärin 27 prosentin hinnankorotuksia kohtuuttomiksi.

Oksaharjun mukaan lain jättämä porsaanreikä on kohtuullisen tuoton laskentakaavassa.

– Tässä lainsäätäjän ideana on ollut, että yleensä laina otetaan ulkopuoliselta taholta eli sellaiselta taholta, joka on eri kuin liiketoiminnan harjoittaja. Nyt laina on mitä suuremmassa määrin lähipiiriltä otettu tai jopa samalta omistajataholta ulkomaisen yhtiön kautta. Tällaista ei ole kenenkään tarvinnut huomioida, kun valtiolla on ollut yli 50 prosentin omistus Fortumista, niin valtio on voinut säädellä, miten Fortum toimii.

Ylen mukaan Carunan yli 50 miljoonan euron voitot ovat muuttuneet erilaisten laina- ja maksujärjestelyjen avulla Suomen-yhtiön osalta 7,6 miljoonan euron tappiotulokseksi. Yli 50 miljoonan euron liikevoitosta on maksettu veroa vain 800 000 euroa yhteisöveroa eli 1,6 prosenttia. Oksaharjun mukaan tulos on saatu miinusmerkkiseksi ennen kaikkea lähipiiriltä otettujen lainojen avulla.

– Nykyinen omistaja pystyy liiketoiminnan tulosta vetämään ulos ulkomaille korkokuluina, Oksaharju toteaa.

– Katsoin Fortumin tilinpäätöksiä ajalta, jolloin sähkönsiirto oli heillä kokonaan. Vuosina 2011 ja 2012 Fortumin keskikorko lainoille oli 4,5 prosenttia. Ja nyt on 8,5 prosenttia maksettu parhaimmillaan Carunan lainoista. Tässä tulee se merkittävä ero, miten rahaa vedetään korkojen kautta ulkomaille ja meillä ei mikään estä sitä järjestelyä. Lainsäädäntö ei rajoita, paljonko saa olla velkaa ja millä korolla.

– Kohtuullinen tuotto pitäisi ankkuroida liikevoittotasolle. Koska liikevoiton ja nettotuloksen välissä on tilinpäätössiirtoja ja nettorahoituseriä. Juuri liikevoiton ja nettotuloksen välillä raha häviää kummasti, kun kapitalisti pääsee askartelemaan, hän sanoo.

Oksaharjun mielestä päättäjien pitäisi pystyä arvioimaan ostajan lähtökohdat yrityskauppoja valmisteltaessa. Osakestrategi korostaa, että ostajalla on aina mielessä jokin näkemys, jolla se pystyy parantamaan sijoituksensa tuottoa.

– Joskus se on aggressiivinen verosuunnittelu. Joskus se on aggressiivinen kustannusten leikkaaminen ja joskus se on synergiaedun hakeminen, eli yhdistetään johonkin olemassa olevaan yksikköön, Oksaharju arvioi.

Oksaharju korostaa, ettei hänellä ole mitään siirtohinnoittelua vastaan, kunhan se tehdään olemassa olevien sääntöjen mukaisesti. Mutta hän painottaa, että valtion pitäisi pystyä kaupoissa turvaamaan ”yhteiskunnan kokonaisetu”.

– Puhun nyt ärtyneen veronmaksajan suulla, kun miettii tätä lopputulosta, mitä tässä kävi. Valtiolla on yksi omaisuuserä vähemmän, kun Fortum myi verkot; kuluttajilla ja yrityksillä sähkön siirtohinnat nousevat kymmeniä prosentteja; yhteisöveroja maksetaan nyt Ylen mukaan ihan murusia. Ja neljäntenä Fortum antaa huomenna tilinpäätöstiedotteen, jossa todennäköisesti yhtiö jakaa tuplasti osinkoina sen, minkä se on tienannut eli käytännössä Caruna-kaupan rahoja. Se menee valtiolle ja budjetin mustaan aukkoon kattamaan parin kuukauden nettovelkaantumisen.

PÄIVITYS: Energiavirasto kertoo Uudelle Suomelle lähettämässään vastineessa, että kohtuullista tuottotasoa ei lasketa suoraan nettotuloksesta. Sen sijaan kohtuullinen tuottotaso lasketaan kertomalla yhtiön sähköverkkotoimintaan sitoutunut oma pääoma ja korollinen vieras pääoma kohtuullisella tuottoasteella. Tämä tuottoaste oli viime vuonna 3,12 prosenttia. Vuoden 2016 osalta laskentakaavaa on uudistettu.

Kohtuullista tuottotasoa verrataan yhtiön liikevoitosta johdettuun niin kutsuttuun oikaistuun tulokseen. Jos oikaistu tulos on suurempi kuin kohtuullinen tuottotaso, on sähköverkkotoiminnassa syntynyt ylijäämää ja päinvastoin.

Energiaviraston Verkot-osaston johtaja Veli-Pekka Saajo kertoo, että tulosten ylijäämä on palautettava asiakkaille halvempien hintojen muodossa. Hänen mukaansa vuonna 2014 Carunan tulos oli noin 30 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Viime vuoden tulosta Energiavirasto pääsee tarkastamaan vasta kesällä 2016.