Viikonloppuna kaatui tuorein ehdotus Postin työriidan ratkaisemiseksi. Millaisia siirtoja voisi seuraavaksi olla edessä? Yksi mahdollisuus on, että valtio ottaa tähänastista jämerämmän otteen ja vaihtaa henkilöitä Postin hallituksessa.

Posti on valtion kokonaan omistama yhtiö, ja valtio-omistajan ääntä käyttää merkittävissä linjauksissa kulloinenkin Suomen hallitus. Tarvittaessa Postin yhtiökokous saadaan kokoon ilman määräaikoja.

”Kun omistajia on vain yksi, yhtiökokous voidaan pitää vaikka samana päivänä”, vahvistaa finanssineuvos Maija Strandberg valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksiköstä. Valtio omistajaa Postin osakkeista suoraan 50,1 prosenttia ja Valtion kehitysyhtiö Vaken kautta 49,9 prosenttia.

Jos siis Antti Rinteen (sd) hallitus haluaisi edistää lukittuneita neuvotteluja henkilövaihdoksin Postin hallituksessa, se olisi mahdollista tehdä nopeastikin. Rinteen hallituksessa omistajaohjauksesta vastaa ministeri Sirpa Paatero (sd).

Postin hallitus on tähän asti pitänyt kiinni linjauksestaan, jossa 700 pakettijakelijaa siirrettiin Postin tytäryhtiöön Posti Palveluihin. Siirto tarkoitti, että samalla heidän työehtonsa saattaisivat siirtymäajan jälkeen heikentyä.

”Ei voinut tulla yllätyksenä”

Postin kiistasta tekee poikkeuksellisen hankalan se, että siinä on kyse kahdesta eri asiasta, jotka kuitenkin kytkeytyvät yhteen. Osapuolet eli työntekijöiden PAU ja työnantajien Palta käyvät neuvotteluja työehdoista. PAU kuitenkin haluaa ratkaista myös 700 pakettijakelijan aseman. He työskentelevät Posti Palvelut Oy:ssä, jossa työnantajaa ei edustakaan Palta vaan Medialiitto.

Suomessa työnantaja käytännössä ratkaisee, minkä liiton sopimuksen mukaan työehdot ja niistä käytävät neuvottelut määräytyvät. Posti Palvelut Oy kuuluu työnantajien Medialiittoon.

Neljän konkarineuvottelijan selvitysryhmä yritti viikonloppuna löytää ratkaisua Postin umpisolmuun. Se ehdotti ratkaisua, joka olisi vaatinut myös Medialiiton hyväksyntää.

Medialiitto tyrmäsi ehdotuksen. Liitto vetosi siihen, että se ei ole osapuoli nyt neuvoteltavassa Paltan ja PAU:n työehtosopimuksessa eikä liittoa voi osapuoleksi pakottaa.

”Kerroimme jo aiemmin syksyllä neuvottelujen osapuolille, ettei sunnuntaina julkisuuteen tuotu ratkaisu sovi Medialiitolle. Olimme myös selvitystyöryhmän kuultavina jo perjantaina, ja toistimme silloin ehdottoman kielteisen kantamme. Ei Medialiiton kanta ole voinut tulla yllätyksenä kenellekään”, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg sanoo.

Hän korostaa, että pakettilajittelijoiden siirtäminen Medialiittoon kuuluvaan Posti Palveluihin on ollut Postin oma liiketoimintapäätös. Jos päätös koetaan huonoksi, sen voivat purkaa vain sen tekijät.

”Postin johdon, hallituksen ja valtio-omistajan on kannettava nyt itse vastuu päätöksistään. Postilakon ratkaisut on haettava sieltä, missä ongelmat ovat syntyneetkin”, Holmberg arvioi.

Postin väliaikaisena toimitusjohtajana on lokakuusta lähtien toiminut Turkka Kuusisto, kun pitkäaikainen toimitusjohtaja Heikki Malinen irtisanoutui tehtävästä. Postin hallituksen puheenjohtajana toimii Nordea-taustainen Markku Pohjola.

Postin hallitukseen kuuluvat lisäksi Työeläkevakuuttajien toimitusjohtaja ja entinen Vasemmistoliiiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes, Oriola- ja Lassila&Tikanoja-taustainen Eero Hautaniemi, Teliassa työskentelevä Anna Martinkari, Keski-Euroopan logistiikkapalveluita tunteva Frank Marthaler, muun muassa Stockmannin hallituksessa toiminut Per Sjödell, Kesko-taustainen Arja Talma sekä henkilöstön edustajana Pertti Miettinen. Valtio-omistajaa hallituksessa edustaa Minna Pajumaa.

Jos Postin hallitus päättäisi perua pakettijakelijoiden siirtopäätöksen, se kävisi Postin yksipuolisella päätöksellä. Pakettijakelijat siirtyisivät takaisin vanhaan tes-kuvioonsa, kunhan Medialiiton nykyinen sopimuskausi päättyy. Tämä tapahtuu tammikuussa 2020 tai viimeistään tammikuussa 2021. Joka tapauksessa Posti on jo sopinut erikseen siirtymäajan järjestelyistä vanhoin ehdoin.

LUE MYÖS: