– Se perinteinen posti, mihin me kaikki kasvoimme, sen osuus yhtiön liikevaihdosta pienenee koko ajan, sanoo Posti Groupin toimitusjohtaja Heikki Malinen Uudelle Suomelle.

Valtionyhtiö Posti on keskellä äärimmäistä liiketoiminnallista murrosta. Tämä käy selväksi Malisen luetellessa lukuisia erilaisia uusia liiketoiminnan muotoja, joissa Posti jo on mukana tai tulee olemaan ja jotka ovat kaukana perinteisestä postitoiminnasta. Hankkeet vaihtelevat pohdituista kylmävarustelluista pakettiautomaateista ja vanhusten ruokatoimituksista aina kiinalais-venäläisen verkkokaupan logistiikkaan.

Muutoksia tarvitaan myös perinteiseen postitoimintaan. Malinen väläyttää esimerkkinä kerrostalojen postinjakelun muuttamista siten, että kerroskohtaisesta jakelusta luovuttaisiin säästömielessä ja posti jätettäisiin alakerran laatikkoriviin.

Perinteinen postitoiminta kirjeposteineen muodostaa kaikkiaan vielä noin 40 prosenttia Posti-konsernin liikevaihdosta. Sähköiset laskut kuitenkin lisääntyvät koko ajan, millä on iso vaikutus paperisen kirjepostin määrään: laskuja tai tiliotteita on kuusi kymmenestä kirjeestä.

Logistiikka, kuten verkkokaupan pakettien kuljettaminen ja varastointi, nouseekin pian yhtiön painopisteissä perinteisen postitoiminnan edelle.

– Kyllä se seuraavan viiden vuoden aikana tulee tapahtumaan, Malinen sanoo.

– Olen kuvannut omalle väellemme, että olemme olleet firma, joka on historiallisesti kuljettanut erityisesti kirjeitä. Nyt me olemme matkalla siihen, että olemme kirjebisneksessä, ja laajennumme myös logistiikkaan. Ja mitä enemmän lähestytään tämän vuosikymmenen loppua, sitä enemmän meistä tulee logistiikka- ja palvelualan firma, joka myös hoitaa tämän perinteisen postitoiminnan. Yhtiössä on menossa iso painopisteen siirtymä, hän jatkaa.

”Niin kauan kuin kirjeitä on”

Malisen puheissa perinteinen postitoiminta turvataan ”niin kauan kuin näitä kirjeitä on”.

Vanhalle postilaitokselle asetetun yleispalveluvelvoitteen alainen kirjeposti muodostaa yhtiön liikevaihdosta enää vain noin viisi prosenttia. Näin ollen Postin onkin helppo ymmärtää ja tukea valtion suunnitelmaa ”viimeisten monopolien purkamisesta”, kuten Malinen kuvaa. Postilain uudistus tähtää kirjepostin avaamiseen kilpailulle postipakettien tavoin.

– Meillä on ollut tietynlainen monopoli näihin yleispalveluvelvoitteen alaisiin kirjeisiin, vaikka juridisesti monopoli poistettiin jo 90-luvulla. Nyt se, mitä valtio suunnittelee, on tämän kirjealan avaaminen lopullisesti kilpailulle, Malinen selostaa.

– Me olemme jo 95-prosenttisesti kilpailluilla aloilla, ja se viiden prosentin monopoli antaa yhtiölle sellaisen vanhahtavankin leiman, mitä minä en halua.

Tähän hyväksyntään sisältyy yksi mutta, joka on velvoitteiden tasapuolisuus. Nykyinen postilaki on kirjoitettu niin, että valtionyhtiön kilpailijoilla ei juuri ole velvoitteita, joten kilpailun lopullisesti avautuessa Postinkin yleispalveluvelvoitetta tulisi yhtiön mielestä keventää.

– Jos Postin jakeluvelvoite säilyy muuttumattomana ja kilpailijoilla ei ole minkäänlaisia velvoitteita, niin tämä asettaa meidät kilpailullisesti ja kustannusrakenteellisesti täysin epäsuhtaiseen asemaan. Silloin meidän on mahdoton taistella kilpailua vastaan, Malinen sanoo.

Malinen toivoo, että tulevassa postilain uudistuksessa ”yleispalveluvelvoitteeseen otetaan kantaa tavalla tai toisella” koska kirjepostin volyymit laskevat niin voimakkaasti. Vuonna 2000 lähetettiin noin 900 miljoonaa 1. ja 2. luokan kirjettä, vuonna 2015 enää alle 650 miljoonaa.

Hän ottaa esille kaksi esimerkkiä aiheista, jotka toivoo uudistuksessa huomioitavan. Toinen on kallis viiden päivän jakeluvelvoite. Esimerkiksi Italiassa kirjepostin määrän supistumiseen on Malisen mukaan reagoitu niin, että 5-päiväinen jakelu koskee enää 75 prosenttia maan pinta-alasta. Loppuosassa maata on 3-päiväinen jakeluvelvoite.

– Lähtökohtaisesti EU-maiden lainsäädäntö on menossa siihen suuntaan, että velvoitteita tullaan keventämään lähivuosina, Malinen uskoo.

Toinen Malisen nostama esimerkki liittyy postinjakelun muuhun sääntelyyn.

– Suomi on EU:ssa ainut maa, jossa viedään posti kerrostaloissa [asunnon oven] luukusta sisään. Jopa Ruotsissa mentiin jo useita vuosia sitten siihen, että jakelu tapahtuu kerrostalojen alakerrassa oleviin laatikoihin, hän kertoo.

– Silloin kun postia on hyvin vähän, sen kuljettaminen sinne yläkerroksiin on huomattavan kallista ja vie aikaa. Kyllähän siitä syntyy kustannuksia, jos postinjakaja nousee viidenteen kerrokseen viemään yhden kirjeen. Se tuottaa merkittäviä kustannuksia, joita kuluttajat eivät haluaisi maksaa.

Hän myöntää, ettei uudistuksen läpivienti olisi erityisen helppoa, koska postiluukku nyt sattuu löytymään kerrostaloasuntojen ovista toisin kuin laatikkorivistö alakerrasta.

– Mutta miksi ei uusissa taloissa [rakennettaisi alakertamallin mukaan]? hän kysyy.

– Maailma muuttuu.

Se onkin hyvä tunnuslause Malisen johtamalle Postille. Yhtiö on ehtinyt jo kokeilemaan robottikopterien käyttöä kaupunkialueella postinkuljetuksessa ja on solminut viimeisen vuoden aikana useita uutta aikaansa symboloivia yhteistyösopimuksia.

”Meistä tulee kaupan logistiikan keskeinen peluri”

Erityisen tärkeänä Malinen nostaa esiin Anttila-yhteistyön. Yhtiöt allekirjoittivat marraskuussa sopimuksen kaikkien Anttilan tavaratalojen sekä verkkokaupan varastoinnista ja kuljetus- sekä palautuspalveluista. Yhteistyö on mittakaavaltaan uudenlaista.

Malinen sanoo suoraan, että Postin yksi kasvunala on kauppa, ja ”meistä tulee kaupan logistiikan keskeinen peluri”. Saksalaisomistukseen siirtynyt Anttila uudistaa parhaillaan brändiään ja liiketoimintaansa.

– Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että Anttila tässä onnistuu. Tämä on meille todella tärkeä, iso päänavaus ja Anttilasta tulee yksi suurimpia asiakkaita yhtiölle, Malinen sanoo.

Siinä missä kirjeiden määrä laskee 10 prosenttia vuodessa, kasvaa Postin kuljettamien pakettien määrä. Viime vuonna kasvu oli 2,5 prosenttia. Verkkokauppa onkin merkittävimpiä uusia aloja, joilla Posti yrittää paikata kirjekadon aiheuttamaa vuosittaista noin 70 miljoonan euron lovea liikevaihdossaan.

Posti aloitti viime vuonna yhteistyön kiinalaisten verkkokauppajättien AliBaban eli AliExpressin sekä JD.comin kanssa Venäjän-kuljetuksissa. Posti on viime keväästä lähtien toimittanut Suomen kautta noin 20 prosenttia kaikista AliExpressin Venäjän-lähetyksistä.

– Liiketoiminta AliBaban kanssa alkaa olla jo useamman kymmenen miljoonan euron luokkaa. Se on lähtenyt erittäin nopeasti käyntiin, Malinen kertoo.

Venäjän-toiminnalle työntöapua ovat antaneet EU:n Venäjään kohdistamat pakotteet sekä Venäjän vastapakotteet.

– Se on johtanut siihen, että kiinalaiset ovat selvästi lisänneet myyntiponnisteluja Venäjälle ja kiinalaisten volyymit kasvavat siellä nopeasti. Koska me olemme Venäjän suurimpia logistiikkayhtiöitä, me olemme yrittäneet päästä näiden kiinalaisten isojen verkkokauppaoperaattoreiden palveluntarjoajaksi, Malinen kertoo.

Pakettibisnes on kilpailtua niin maailmalla kuin Suomessakin. Posti on pystyttänyt Suomeen noin 500 pakettiautomaatin verkoston, mutta esimerkiksi saksalaisjätti DHL alkoi syksyllä rakentaa kilpailijaksi noin 300 automaatin verkostoa. Sekä DHL:n että Postin automaatteja löytyy K-ryhmän kaupoista, Postin automaatteja myös S-kaupoista.

Esimerkiksi saksalaisen kenkä- ja vaatekauppa Zalandon tuotteita Suomeen toimittavat ainakin DHL sekä Ruotsin ja Tanskan valtioiden omistama PostNord. Malinen sanoo Postin pyrkivän mahdollisimman laajaan yhteistyöhön ja kumppanuuksiin, jotta suomalainen kuluttaja voisi valita Postin kuljetusmuodoksi kansainvälisissäkin verkkokaupoissa.

– Meillä on esimerkiksi paljon yhteistyötä DHL:n kanssa.

Valtionyhtiön johtajana Malisella on huoli paitsi Postin omasta erottumisesta myös siitä, ”miten voimme edesauttaa sitä, että suomalaiset verkkokaupat pärjäisivät”.

– Jos kansainvälinen verkkokauppa voittaa tämän pelin, ei se ole hyväksi suomalaiselle elinkeinoelämälle pidemmällä tähtäimellä.

Koska verkkokauppa on kasvava ala, investointeja on tehty etupainotteisesti. Tästä esimerkkejä ovat sekä pakettiautomaattiverkosto että täysin robottiohjattu, Postin pakettijärjestelmään kytketty verkkokaupan varasto Helsinki-Vantaan lentokentän lähettyvillä. Investoinnit kustansivat yhteensä noin 50 miljoonaa euroa, Malinen sanoo korostaen summan merkittävyyttä.

– Tällainen investointi on tehtävä ensin, ennen kuin niitä volyymeja edes on.

Venäjälle Posti rakentaa asteittain ”ruokalogistiikan” järjestelmää, joka mahdollistaa erilaisten päivittäistavarakaupan tuotteiden varastoinnin ja kuljetuksen. Suomessakin elintarvikelogistiikka on yli miljardin euron markkina, joka kiinnostaa Postia muiden kokeiluiden ohessa. Nykyisin Posti jo tekee Pohjois-Suomessa juomakuljetuksia ja hoitaa kuntien ateriatoimituksia yli sadassa Suomen kunnassa.

– Näemme sen mielenkiintoisena kasvualueena, Malinen sanoo.

Yhtenä niistä. Posti rajaa logistiikan toimintaansa lähinnä siten, että toiminta tapahtuu ”kumipyörillä, ei ilmassa eikä raiteilla”. Lisäksi yhtiö vetäytyi pohjoismaiden valloitussuunnitelmastaan ja rajaa kansainvälisen toimintansa Baltian maihin ja Venäjään. Muuten kokeiluille tunnutaan olevan hyvin alttiita.

– Käyttöön tulee erilaisia automaatteja, kokeillaan ja katsotaan, mitkä automaatit toimivat. Pitäisikö automaateissa olla jäähdytystä jopa, jos tilataan ruokaa? Tällä hetkellä ollaan testimoodissa ja me olemme tehneet kaksi isoa investointia etunojalla, ennakoiden, Malinen selittää.

Uutuudenviehätyksen keskellä Malinen myöntää yhtiön käyneen paljon yt-neuvotteluita ja joutuneen irtisanomaan satoja työntekijöitä. Hän kuitenkin korostaa sitä, että ”virta ei käy vain yhteen suuntaan”. Yhtiö on muun muassa ilmoittanut voivansa luoda 3000 uutta työpaikkaa, jos sen kilpailukyky turvataan työehtosopimusneuvotteluissa.

– Työpaikkoja ei vain katoa, vaan niitä siirtyy postikonttoreista elintarvikemyymälöihin ja logistiikkaan, Malinen sanoo.

Malisen mukaan uuden liiketoiminnan rakentaminen ja samalla perinteisen postitoiminnan hallinta tässä murroskohdassa on Postin johdolle haaste, jota ei voida välttää.

– Lehdistä voidaan sitten lukea viiden vuoden päästä, että onnistuttiinko vai ei, hän sanoo.