Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, entinen työministeri Tarja Filatov (sd) kummastelee, että Juha Sipilän (kesk) hallitus on laskemassa työttömyysturvan karenssijaksoja vain irtisanottujen työntekijöiden osalta. Itse irtisanoutuville työntekijöille on säilymässä nykyinen 90 päivän karenssi.

Filatov epäilee, ettei tähän kohtaan tule muutosta eduskuntakäsittelyn aikana.

Hallitus esitti osana irtisanomislain kompromissiratkaisua, että karenssijaksoja lyhennetään 90 päivästä 60 päivään. Sosiaali- ja terveysvaliokunta huomautti tiistaisessa lausunnossaan, että lyhennys ei koske niitä, jotka itse irtisanoutuvat tehtävistään.

LUE LISÄÄ: Irtisanomislain erikoinen seuraus – Valiokunta: Potkuista 60 päivän karenssi, irtisanoutumisesta 90 päivää

”Tämähän tässä on ristiriitaista. Kun tätä lakia on rakennettu tiettyihin poliittisiin tarkoituksiin, niin se ei ole kauhean johdonmukainen”, Filatov sanoo Uudelle Suomelle.

Filatov korostaa, että karenssien tarkoituksena on yhtäältä nostaa irtisanoutumisen kynnystä, jotta aivan kevyin perustein töistä ei lähdettäisi ja toisaalta kannustaa hakeutumaan töihin.

Irtisanomistilanteessa karenssit koskevat vain niitä tapauksia, joissa työntekijä irtisanotaan henkilöperusteisesti, eli työntekijästä itsestään johtuvista syistä. Tuotannollisten tai taloudellisten syiden vuoksi irtisanottaessa karensseja ei sovelleta.

Työsuhteen päättäminen henkilöperusteisesti edellyttää nyt ja lakimuutoksen jälkeen asiallisia ja painavia syitä. Laissa täsmennetään, että se tarkoittaa ”työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä” tai sellaista ”työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään”.

”Toiveeni on, että ymmärrettäisiin, että tämä ei ole kauhean suuri muutos. Yrityksille kaikkein viheliäisintä on se, että he luulevat, että saa irtisanoa ja sitten tuleekin takkiin”, Filatov toteaa uudistuksesta.

Hän kummastelee, että koska karenssilyhennys koskee vain irtisanomistilanteita, on lain silmissä moitittavampaa irtisanoutua kuin saada potkut.

”Tietyllä tapaa on perusteltua, että tulee kovempi karenssi, jos irtisanoutuu vapaaehtoisesti. Mutta jos lyhyempi karenssi tulee irtisanomisesta henkilökohtaisin perustein, eli että on käyttäytynyt moitittavasti, niin silloin ei enää olla samassa tilanteessa. Siksi tämä koko karenssikohta on ongelmallinen.”

Karenssien ero itse irtisanoutuneen ja irtisanotun välillä ei toistaiseksi ole noussut esille työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä. Valiokunta on aloittanut irtisanomislaista vasta valmistelevan keskustelun, koska asian käsittely lausunnon antavissa sosiaali- ja terveys- sekä perustuslakivaliokunnissa päättyi vasta äskettäin.

”Veikkaukseni on, että tällaista esitystä ei tule, koska se lisäisi taas kustannuksia”, Filatov pohtii.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman laskelman mukaan irtisanoutuvien karenssiajan rajaaminen lisäisi työttömyysturvamenoja vielä noin 18 miljoonalla eurolla, kun nyt ehdotettu rajaus lisäisi kustannuksia 11 miljoonalla eurolla.

Entinen työministeri toteaa, että mieluiten hän uudistaisi koko karenssijärjestelmän.

”Olen itse sitä mieltä, että tämä koko meidän karenssipolitiikka pitäisi perata kokonaisuutena ja katsoa, mistä niitä karensseja oikein tulee ja millä perusteilla sekä vielä miten niitä oikeasti toimeenpannaan. Meillä on eri puolilla Suomea aika isoja eroja siinä, miten tätä tulkitaan. Jossakin saa opiskella jotakin, mutta toisaalla ei. Jossakin joku vapaaehtoistoiminta tulkitaan sellaiseksi, että henkilö ei ole työmarkkinoiden käytettävissä, mutta toisaalla taas, että on työmarkkinoiden käytössä. Näin ei tietenkään saisi olla.”

”Nyt lopputulema on se, että jos tulee karenssi, niin moni joutuu hakemaan toimeentulotukea. Kun ensimmäisen kerran menee toimeentulotuki, niin ihminen saattaa huomata, että sitä saakin enemmän kuin työmarkkinatukea.”

LUE MYÖS: Tunteet kuumentanut sana ”luottamuspula” putkahti taas esiin – Näin irtisanomislain perusteluissa sanotaan

Aiemmin Uuden Suomen haastattelussa vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö moitti toimeentulotukea katiskaksi. Hän viittaa siihen, että toimeentulotukea on pidetty viimesijaisena turvaverkkona, josta olisi tarkoitus ponnahtaa takaisin työmarkkinoiden käyttöön, mutta käytännössä verkko onkin kuin katiska, jonne asiakas jää jumiin.

”Me tiedämme, että toimeentulotuen puolella on kaikkein syvimmät kannusteloukut”, Filatov yhtyy Niinistön arvioon.

LUE TARKEMMIN: Zyskowiczin ja Niinistön riita: Vihreiden mallin laskenut ekonomisti kertoo totuuden ”miljardilaskusta” – keskituloiselle -13€/kk

Hän huomauttaa lisäksi, että joillekin toimeentulotuki saattaa olla suurempi kuin työmarkkinatuki. Toimeentulotuki on osin harkinnanvarainen etuus, joka kattaa myös asumismenot suuremmalta osalta kuin työmarkkinatuen rinnalla maksettava asumistuki, johon sisältyy omavastuuosuus.

Filatov kertoo, ettei hän lopettaisi karensseja kokonaan, vaan jatkossakin sellaisen voisi saada, jos kieltäytyy työstä. Muiden kohdalla järjestelmän pitäisi hänen mielestään olla selvästi nykyistä kevyempi. Rangaistuksenomaisista määräaikoihin perustuvista karensseista Filatov luopuisi. Mallia voisi hänen mukaansa hakea Tanskasta.

”Tanskassa karenssikäytäntö on sellainen, että jos työtön ei saavu sovittuun tapaamiseen tai tee niin kuin on sovittu, niin siitä lähtee työttömyyspäiväraha. Mutta sen jälkeen, kun korjaa käyttäytymisensä, etuus palautuu sukkelaan”, Filatov sanoo.

LUE MYÖS: A-studiossa leimahti Ben Zyskowiczin ja Ville Niinistön välillä: ”Se maksaa miljar..” – ”Minä kerron sen!”