Tasavallan presidentti Sauli Niinistö haluaa avata keskustelun siitä, tulisiko Facebookin, Twitterin tai Googlen kaltaiset alustat asettaa vastuuseen vihapuheen levittämisestä.

Niinistö otti vihapuheen esiin luennoidessaan Turun yliopistossa tiistaina. Hän kuvaili sitä ”haluksi väärinymmärtää mieluummin kuin pyrkiä ymmärtämään toista”.

– Tätähän me varmasti kaikki olemme kokeneet. Erityisesti somessa se näkyy. Joka sanaan lähes tartutaan. Halutaan ymmärtää väärin, jotta pääsee iskemään, Niinistö kuvaili.

Nykyään vallalla voi olla monia totuuksia, mikä johtaa presidentin mukaan totuuden hämärtymiseen. Niinistö pitää tätä vaarallisena kehityksenä. Ne, jotka eivät pidä oikeasta totuudesta, voivat Niinistön mukaan hyödyntää tilannetta. Hän huomauttaa, että tällöin median Suomessa sananvapauden kautta harjoittama kontrolli vaarantuu. Niinistö sanoi luennollaan vuosikymmenten poliittisella kokemuksellaan, että ”poliittisessa kentässä on aika paljon sitä henkeä, että ei haluta jäädä kiinni”.

–Jos media on valppaana, niin kiinni jäädään, ja sen vuoksi ei tehdä mitään sellaista. Luulen että se on myös yksi korruptiovapauden peruslähtökohta. Tiedetään, että Suomessa valvotaan ja seurataan tilanteita, jolloin ei tehdä sellaista, joka on sopimatonta, Niinistö sanoi.

Niinistö ehdottaa, että Suomessa alettaisiin pohtia sosiaalisen median alustojen omaa kontrollia mahdollisten valeuutisten levittämisestä. Niinistö tunnustaa, että määrittely on hyvin hankalaa, mutta keskustelu pitäisi hänen mukaansa aloittaa. Hän viittaa Saksaan, missä on säädetty kova lainsäädäntö ja miljoonien vahingonkorvaukset uhkaavat vihapuheen levittäjiä, joiksi tulkitaan myös Facebookin, Twitterin ja Googlen kaltaiset alustat.

Niinistö pohti rajojen määrittelyn vaikeutta ja kysyi, kuka ratkaisee sen, mikä on vihapuhetta tai toisen ihmisarvon loukkausta. Hän huomautti, että Saksassa näytetään olettavan, että toimijat kontrolloivat itse itseään.

–Se saattaa olla hyvin hankala kokonaisuus, mutta siitä huolimatta minusta Suomessa avattava keskustelun aihe, Niinistö sanoi.

Ota kantaa jutun alaosasta löytyvään kyselyyn: tulisiko vihapuheen levittämisestä sakottaa?

Kysymys turvapaikanhakijoista

Niinistöltä kysyttiin luennolla turvapaikanhakijoista. Hänen mielestään paras ratkaisu olisi auttaa suoraan hädässä olevia pakolaisleireillä ja ottaa Suomeen nimenomaan kiintiöpakolaisia YK:n järjestelmän kautta, kun viime vuosina valtaosa tulijoista on ollut turvapaikanhakijoita. EU-maiden tulisi Niinistön mukaan jakaa vastuuta solidaarisesti.

–Se on kyllä EU:n asia primääristi, Niinistö sanoi.

Tällöin Niinistön mukaan käytännön työ järjestelmissä parantuisi ja toiminnasta tulisi ennakoitavampaa, kun Suomi ilmoittaisi järjestelmässä ottavansa tietyn määrän kiintiöpakolaisia.

–Joka olisi tuollaisessa tilanteessa huomattavasti enemmän kuin meidän mikään nykyinen kiintiömme, Niinistö tarkensi.

Niinistö uskoo, että silloin myös ”kiusalliset ja kaikkein eniten arvostelua herättäneet palauttamiset” vähenisivät.

Suomen pakolaiskiintiö on nykyään 750. Vuosina 2013–2014 Suomen pakolaiskiintiö oli 1050. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on halunnut nostaa nykyistä kiintiötä, mutta hallitus ei ole päässyt siitä sopuun. Julkisuudessa kiintiön nostoa ovat vastustaneet hallituspuolueista lähinnä siniset.