Rkp:n Nils Torvalds veisi Suomen Natoon ilman kansanäänestystä.Kuva: Lauri Olander / Alma Talent

Istuva presidentti Sauli Niinistö otti ensimmäisessä presidentinvaalitentissä voimakkaasti kantaa kansanäänestyksen puolesta Suomen Nato-jäsenyydestä päätettäessä. Hänet haastoi avoimesti Nato-jäsenyyttä kannattava Nils Torvalds (r.), joka ei pidä kansanäänestystä hyvänä ratkaisuna.

Keskustan Matti Vanhanen korosti Elinkeinoelämän valtuuskunnan järjestämässä paneelissa, että sotilasliittoon mahdollisesti liityttäessä on takana oltava aito kansan mandaatti eli hyväksyntä, koska muiden jäsenmaiden täytyy olla varmoja uuden jäsenen sitoutumisesta. Presidentti Niinistö huomautti, että Naton säännötkin edellyttävät sitä, että uuden jäsenmaan kansan ja puolueitten enemmistön tulee kannattaa jäsenyyttä.

Niinistö viittasi myös legitimiteettiin eli yleiseen hyväksyntään.

– Että sekin osa kansasta, joka on eri mieltä, kuitenkin hyväksyy sen ratkaisun, koska enemmistö oli sitä mieltä, hän sanoi.

Julkisessa keskustelussa on toisinaan katsottu, että Nato-kansanäänestys olisi vastuunpakoilua, koska poliitikot antaisivat päätösvallan kansalle, joka ei välttämättä ole erityisen perehtynyt asiaan.

– Minusta se on naurettavaa puhetta, Niinistö sanoi.

Hän sanoi, että jäsenyysprosessi voitaisiin käynnistää poliitikkojen toimesta ensin, ja kansanäänestys astuisi esiin vasta ennen eduskunnan lopullista päätöstä. Näin toimittiin myös EU-jäsenyyden suhteen, sillä jäsenyydestä oli jo neuvottelutulos kansan äänestäessä asiasta.

– Varoittaisin sellaisista päätöksistä Naton kohdalla ja muutenkin, joissa huomattava osa kansaa saisi syviä haavoja. Ei Suomen yhteiskunnalla ole varaa siihen, Niinistö sanoi.

Hän viittasi taannoiseen Nato-työryhmään, joka arvioi Nato-ratkaisun olevan jopa Suomen historian merkittävin.

– Jos me sellaisessa jotenkin runttaamme tai vähättelemme, mitä tästä yhtenäisestä kansasta jää jäljelle? Niinistö kysyi.

Rkp:n Nils Torvalds, ehdokkaista ainoa joka avoimesti kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, piti kiinni kansanäänestykseen kielteisesti suhtautuvasta kannastaan. Hänen mukaansa päättäjillä ”ei ole oikeutta mennä piiloon kansanäänestyksen taakse”. Torvaldsin mukaan Britannian Brexit on esimerkki siitä, että kansanäänestyksen tulos voi olla vastaus eri kysymykseen kuin mitä kysyttiin.

Presidentti Niinistö palasi myöhemmin Torvaldsin kantaan ja ilmoitti, että asia täytyy ”kerta kaikkiaan keskustella läpi”.

– Nils, ei se ole vastuunpakoilua, Niinistö sanoi viitaten siihen, että päättäjät käynnistäisivät jäsenyysprosessin ja tarkistaisivat sitten asian kansalta.

– Kysymys on siitä, välitämmekö näistä kansan tunnoista.

Torvaldsin mukaan kansan tunnot ovat sellaisia kuin ovat, koska vastuuta on jo vältelty.

– Olen vahvasti sitä mieltä, että olemme välttäneet tätä keskustelua, ja siksi kansan mielipiteet ovat mitä ovat. Me emme ole osoittaneet johtajuutta, Torvalds sanoi.

Torvaldsin lisäksi myös vihreiden Pekka Haavisto viittasi kansanäänestyksen riskeihin kuten ulkovaltojen vaikutusyrityksiin. Hän korosti, ettei itse kannata Nato-jäsenyyttä. Haavisto myös pohti, voisiko kriisitilanteessa kansanäänestyksen ohittaa.

Torvalds kehotti unohtamaan ajatukset Nato-jäsenyydestä hätätilanteen ratkaisuna.

– Jäsenyyttä täytyy hakea, kun on kohtuullisen kaunis sää.

Lue lisää: 5 poimintaa: Haavistolta kiusallinen kysymys Huhtasaarelle – Niinistö hämmästeli ”salamurhajuttuja”

Lue myös: Tutkija arvioi Nils Torvaldsin yllättävää Nato-kantaa: ”Sähköistävä vaikutus”