Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan vaalien alla olisi hyvä keskustella siitä, millaista ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa kukin tavoittelee.

”Eduskunta määrittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjat selonteossaan. Niitä noudatetaan. Siksi vaalien alla olisi hyvä keskustella mitä linjaa kukin tavoittelee”, presidentti tviittasi lauantaina.

Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori, aikaisemmin myös valtio-oikeuden professorina toiminut Martin Scheinin ihmettelee Niinistön ulostuloa.

”Mitä ihmettä? Selonteko on valtioneuvoston (siis hallituskoalition) linjaus, josta eduskunta keskustelee. Sen yhteydessä eduskunta ja eduskuntaryhmät voivat lausua kantansa, mutta hallituksen luottamusta ei mitata”, hän vastaa Twitterissä presidentille. (Juttu jatkuu tviitin alla.)

Scheinin jatkaa huomauttamalla, että eduskunta tekee päätöksensä ensi sijassa lain tai budjetin muodossa.

”Myös muissa yhteyksissä se voi ohjata hallitusta. Selonteko on valtioneuvoston (istuvan hallituskoalition) linjaus, jota eduskunta voi kommentoida, mutta yleensä aika niukasti. ”

Scheinin muistuttaa perustuslain 44 pykälästä. Se kuuluu näin:

”Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Tiedonannon käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille. Selonteon käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta.” (Juttu jatkuu tviitin alla.)

Scheinin kommentoi myös Ilta-Sanomien politiikan toimittajan Timo Haapalan kirjoitusta, jossa ihmetellään, miksei eduskuntavaalien alla puhuta ulko- ja turvallisuuspoliiikasta. Haapala toteaa, että jos eduskunta päättäisi liittää Suomen Naton jäseneksi, Niinistö ei voisi sitä estää.

”Tuohon tarvittaisiin tasavallan presidentin johdolla tai valtuutuksella neuvoteltu valmis kansainvälinen sopimus ja sen hyväksymistä koskeva hallituksen esitys”, Scheinin huomauttaa. (Juttu jatkuu tviitin alla.)

Hän jatkaa myöhemmin toteamalla, että jos on kyse Natosta hallituksen tiedonanto ja luottamusäänestys on oikea tapa hakea ennalta eduskunnan tuki neuvotteluille.

”Aikanaan eduskunta hyväksyisi valmiin sopimuksen. Hävittäjähankinnan eduskunta taas päättää tilausvaltuutena budjetin yhteydessä.”

Niinistön ulostuloon on tarttunut myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu, joka on samaa mieltä presidentin kanssa.

”Näin. Varsinkin kun turpo-rintamalla tapahtui viime vaalikaudella paljon ja linjan sisältö muuttui mittavasti. Uusi viitekehys tarvitsee uusia - ja kilpailevia – ideoita.”

Lue myös:

IL-US-kysely: Jo 48 % suomalaisista hyväksyy sotilasyhteistyön syventämisen USA:n ja Naton kanssa

Näkökulma: Kansa seuraa, jos presidentti johtaa – mutta Nato-asiassa Niinistö ei johda