Perussuomalaisilla on näissä vaaleissa Nato-kielteinen presidenttiehdokas Laura Huhtasaari, mutta asia olisi täsmälleen päinvastoin, jos puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho olisi lähtenyt ehdolle.

Puolueensa ensimmäinen varapuheenjohtaja Huhtasaari itsekin olisi pitänyt Halla-ahoa hyvänä ehdokkaana, mutta sanoo sitten, että ”päädyimme laittamaan naisen”. Suhtautuminen puolustusliittoon ei näytä olleen ehdokaspohdintojen ytimessä.

Nyt presidenttiehdokas Huhtasaari avaa ulko- ja turvallisuuspoliittista ajatteluaan yleisesti ja myös suhteessa puheenjohtaja Halla-ahoon Uuden Suomen, Kauppalehden ja Talouselämän yhteishaastattelussa.

– Meillä on Jussi Halla-ahon kanssa yhteinen syy: Venäjä. Hän kannattaa Nato-jäsenyyttä, koska Venäjä ja minä vastustan Nato-jäsenyyttä, koska Venäjä. Meillä on tässä se yhtymäkohta. Molemmat näemme Venäjän potentiaalisen uhan. Natohan on myös poliittinen liitto, sehän ei ole vain sotilasliitto. Se että Turkki kuuluu Natoon, minusta se luo mielenkiintoisen jännitteen Nato-maiden välille. Minun ensisijainen tavoite on pitää Suomi liittoutumattomana. Jos se ei ole mahdollista, silloin täytyy pohtia asiat uudestaan. Jussikin sanoo, että eihän se tällä hetkellä ole realistista se Natoon liittyminen, Huhtasaari toteaa.

Hän on kuitenkin selvästi innostunut Suomen puolustusyhteistyöstä Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen, Naton kahden keskeisen valtion, kanssa. Molemmat ovat tunnetusti pitäneet huolta puolustuksestaan. Erityisen isot kehut saa EU:sta eroa tekevä saarivaltio.

–Ideahan on se, että meidän pitää tehdä niin kuin Iso-Britannia on tehnyt, on pidettävä oma puolustus kunnossa, koska silloin diplomatiallakin on tehoa. Meidän pitää pitää oma puolustus kunnossa, jotta meitä on helpompi tulla auttamaan, mikäli tilanne näin vaatii. Näen sen paljon tärkeämpänä asiana kuin sen, että me liitytään Natoon. Ei viides artiklakaan anna meille sadan prosentin turvatakuita ja ihan varmasti Venäjä reagoisi, jos me haemme Nato-jäsenyyttä.

Niin tuli mainittua Venäjä, jota Huhtasaari pitää uhkana, vaikka häntä oikeistopopulistisen puolueen edustajana on yritetty sovittaa myös Venäjä-myönteiseen leiriin. Pakko kysyä häneltä pari peruskysymystä Ukrainan tilanteesta.

Krimin niemimaa, kenelle kuuluu?

–Ukrainallehan se de jure kuuluu.

Pitääkö Venäjä yllä Itä-Ukrainan sotaa?

–Pitää. Iso kuvio on, että se haluaa venäläistää sen.

Onko Itä-Ukrainassa venäläisiä joukkoja?

–On, ei varmaan virallisesti, mutta kyllä siellä on.

Tämä on peruseurooppalaista puhetta, kaukana Kremlin toivomasta. Se on myös kaukana Ranskan oikeistopopulistisen Kansallinen rintama -puolueen puheenjohtajan Marine Le Penin näkemyksistä, joiden mukaan Krimin niemimaa kuuluu Venäjälle.

Vaikka vastaus oli melko arvattava, oli pakko kysyä, onko itärajan takaa tarjottu hänen kampanjaansa taloudellista apua, sellaista jota esimerkiksi Ranskassa on ollut oikeistopopulisteille tyrkyllä.

– Minulle ei ole mitään tarjottu todellakaan. Ei mitään tarjottu, eikä ole otettu yhteyttä.

Sekin tuli sitten selväksi, mutta palataan Natoon, jonka ilmeisen jyrkkä vastustaja hän siis on. Presidentinvaaleissa on pyöritelty kansanäänestystä asiaa ratkaisemaan, mitä ehdokas Pekka Haavisto (vihr.) on kuitenkin kavahtanut, koska hän pitää suurena uhkana äänestykseen vaikuttamista idästä.

–En ole mikään Naton jyrkkä vastustaja, mutta en liittyisi tämän hetken tietojen valossa. Ehdottomasti kansanäänestys, se myös sitouttaa ja se on myös Natolle tärkeä viesti, että meidän kansa on sitoutunut siihen. Koska meillä on asevelvollisuus, isien ja äitien pitää saada päättää, sanoo Huhtasaari.

Ei hän siis olekaan niin jyrkkä Naton vastustaja, mutta eurooppalaiselle yhteiselle puolustusvirittelylle hän ei lämpene yhtään, ei niin yhtään. EU:n piirissä tiivistettävää yhteistä puolustusajattelua on pitänyt esillä varsinkin tasavallan presidentti Sauli Niinistö, näiden vaalien ennakkosuosikki.

– Ei pidä kehittää, koska siitä tulisi kaksinkertainen järjestelmä Naton kanssa ja moni ei sitä halua. Monilta EU:n jäsenmailta on ollut virhe ulkoistaa puolustus Natolle, kyllähän oma puolustus on äärimmäisen tärkeä asia, Huhtasaari torjuu ja pitää Niinistön toimintaa kaikkiaan liittovaltiota kohti suuntaavana ”federalismina”.

Perussuuomalaisten ehdokas uhkuu vaali-intoa, vaikka gallupeissa kannatus on ollut 3–4 prosentin maisemissa, ei lähelläkään edes kakkosena olevan Haaviston runsasta kymmentä prosenttia. Energiaa on, ja asiaosaaminenkin vaikuttaa suhteessa muihin ehdokkaisiin perustasoiselta, ei sen ylittävältä, muttei alittavaltakaan.

Taistelupariksi samaan laitaan Huhtasaari on saanut puolueista irrallisen valitsijayhdistyksen ehdokkaan Paavo Väyrysen, jonka tekemisistä Brysselissä hän vinoilee.

–Minun ja Paavon merkittävä ero on se, että Paavo kyllä puhuu oikeita asioita, mutta teot eivät välttämättä kohtaa. Esimerkiksi hän äänesti pakollisessa taakanjakomekanismissa, joka Euroopassa oli, hän äänesti siinä kohti tyhjää, Huhtasaari kuittaa.

Onkin mahdollista, että näiden kahden välille syntyy vaaleissa oma mittelönsä. Se voi syödä kannatusta, mutta voi se vahvistaakin jompaakumpaa, jopa molempia. Heitä yhdistää Eurooppa-kritiikki, maahanmuuttokritiikki ja halu päästä ainakin eurosta eroon, vaikkei se olekaan käytännössä mahdollista, eikä Suomen yritysmaailmassa tuollaisista haaveista kuule puhuttavan.

Niin sanotun tiekartan puutteen myös Huhtasaari toteaa, mutta asialle voisi tehdä jotain.

–Rahaliitosta ei ole karttaa ulos. Meillä ei ole nyt olemassa mahdollisuutta lähteä siitä. Sitä pitää vaatia. Minä presidenttinä vaatisin tiekarttaa ulos eurosta. Täytyy olla mahdollisuus lähteä siitä pois. Kreikkakin on seuraavat 80 vuotta eurovankilassa.

Euro-asia ei kuitenkaan kuulu presidentin oikeuksiin?

–Presidentti on arvojohtaja, jonka tehtävänä on kaikissa tilanteissa puuttua päivänpolitiikkaan, jos se ei ole Suomen kansan edun mukaista.

Presidentti puuttuisi päivänpolitiikkaan? Sen tyyppinen presidentti Laura Huhtasaari haluaisi olla.

Alma Talent haastattelee kaikki presidenttiehdokkaat:

Matti Vanhanen varoittaa Afrikan kansainvaelluksesta: ”Järjestelmämme oli seota miljoonasta”

Presidenttiehdokas Merja Kyllönen: ”Ei koskaan Natoon”

Lue myös: ”Avoin aseellinen konflikti Baltiassa, Viro pyytää Suomelta apua...” – Näin presidenttiehdokkaat vastasivat Ylellä