Kansalaisten enemmistö toivoo presidenttiehdokkailta selkeitä kantoja Suomen Nato-jäsenyyteen, ilmeni Alma Median keskiviikkona julkaisemasta kyselystä.

Ainakin yksi ehdokas vastaa huutoon, vasemmistoliiton Merja Kyllönen.

– Kansalaisten toive on enemmän kuin ymmärrettävä. Meidän ehdokkaiden on vastattava suoraan, ja minä vastaan siihen, että ei Natolle. Ei koskaan, ei tarvitse jättää mitään optiota eikä roikkua missään löysässä hirressä. Sotilaallinen liittoutumattomuus olkoon Suomen tie, Kyllönen sanoo Uuden Suomen, Kauppalehden ja Talouselämän yhteishaastattelussa.

Haastattelun jälkeen tehdyllä videolla hän perusteli Nato-kantaansa vielä näin:

–Suomen on hyvä pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana ja pitää huolta omasta, itsenäisestä puolustuksesta, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, ja pitää kiinni siitä, että meidän maa ei eriarvoistu eikä hajaannu sillä tavalla, että kansalaiset eivät olisi enää valmiita puolustamaan omaa kotimaataan.

Osansa saa myös Euroopan unioni, jonka Kyllönen katsoo kulkevan sotilaallisen liittoutumiseen suuntaan.

– Tämä puolustusunionin kehittäminen ja rakentaminenhan on jaettu kolmeen osaan tai syvyysasteeseen, ja kyllähän se kolmas aste tarkoittaa erittäin vahvaa sotilaallista puolustuksellista liittoutumista.

Voisiko Suomen yhteistyö Ruotsin kanssa edetä puolustusliitoksi asti?

–Ei pitäisi edetä puolustusliittoon kenenkään kanssa. Yhteistyötä voidaan kehittää ja vahvistaa.

Sekin liittoutumisovi olisi siis kiinni, jos Kyllönen tulisi valituksi tasavallan presidentiksi. Ruotsi-yhteistyön tiivistämiseksi Kyllöselle kelpaisivat kyllä ruotsalaisen Saabin JAS Gripen –hävittäjät, kun Ilmavoimat on suuren hankinnan edessä.

–Näen sen niin, että ruotsalaisten kanssa tehtävä yhteistyö olisi siinä lajissa fiksua ja vahvistaisi pohjoismaisen osaamisen edistämistä ja se, että hankinnoissa pitäisi olla jo lähtökohtaisesti tietona, että millaisia asejärjestelmiä on ja mitä ne maksavat.

Katso Kyllösen videohaastattelu (juttu jatkuu videon alla):

Kyllösen turvallisuuspoliittisen ajattelun ytimessä on jännitteiden purkaminen ja hän käyttää myös sanaa liennytys, jota viljeltiin paljon 1970-luvulla. Kyllönen olisi valmis yrittämään ”rauhankokousta”.

–Tänä päivänä tuntuu, että maailmassa tarvittaisiin enemmän rauhan harjoitusta, jossa opeteltaisiin keskustelemaan vaikeista asioista. Jonkun pitäisi olla siinä aloitteellinen. Meillä on Suomessa aiemminkin järjestetty isoja tapaamisia, jonne maat ovat suhteellisen mielellään tulleet. Ainakin presidenttinä olisin valmis tällaista kokeilemaan. Voi olla, että tilanne on tyystin erilainen kuin vuosikymmeniä taaksepäin, mutta jos kukaan ei sitä yritä, sitä ei koskaan myöskään tapahdu.

Hän on presidentinvaalikampanjansa aikana arvostellut Suomen Naton kanssa tekemää isäntämaasopimusta – ja erityisesti prosessia, jonka kautta sopimukseen kolmisen vuotta sitten päädyttiin.

–Oli hiukan erikoista, että ruotsalaisilla ei ollut mitään ongelmaa käsitellä se parlamentissa ja tuoda avoimesti kansalaisten tietoon. Meillä onnistutaan jollain tapaa aina näissä asioissa tekemään siitä jotain mystistä, jota ei voi julkisesti keskustella eikä tuoda eduskuntaan parlamentaarisesti päätettäväksi, Kyllönen sanoo Alma Talentin medioille.

Mutta ei isäntämaasopimuksen sisältökään ole vasemmistoliiton ehdokkaalle, jonka kannatus on Alma-tutkimuksessa kolme prosenttia, ongelmaton.

–Koen, että se on tuonut meidät ihan siihen Naton kylkeen kiinni. Se mitä tämä harjoitustoiminta on tietysti osoittanut, että Yhdysvallathan on varsin kiinnostunut Suomesta ja tuskin vähiten meidän sijainnin vuoksi. Jos puhutaan Itämeren jännitteisyyden kasvamisesta, harjoitustoiminnalla on molemmin puolin, idän ja lännen puolelta, vaikutusta siihen. Se on kuitenkin sellainen sopimus, johon olen lähtökohtaisesti suhtautunut erinomaisen kriittisesti, hän sanoo.

Kyllönen pitää Venäjää osallisena kansainvälisten jännitteiden luomisessa, eli on siinä mielessä aivan yleisillä eurooppalaisilla linjoilla. Krimin niemimaan hän sanoo kuuluvan kansainvälisen oikeuden mukaan Ukrainalle. Venäjä on ottanut sen yksiselitteisesti ”kaikkien pelisääntöjen” vastaisesti.

Itä-Ukrainan tilanteen Kyllönen pyörittää sisällissodaksi, eikä lähde tarkemmin arvioimaan Venäjän osallisuutta taistelujen ylläpitäjänä.

Monen polven vasemmistolainen Kainuusta

Europarlamentaarikko Kyllönen on kotoisin Kainuun Suomussalmelta ja tulee suvusta, jossa vasemmistolaisuus on pitkä perinne. Kainuussa ymmärrettiin ja kannatettiin maalaisliittolaisen (nyk. Suomen keskusta) presidentin Urho Kekkosen idänpolitiikkaa yksimielisemmin kuin missään muussa maamme kolkassa.

Näissä presidentinvaaleissa Kyllönen on saanut ulkopoliittisesti varsin samoilla linjoilla olevan haastajan, kun Paavo Väyrysen valitsijayhdistys on onnistunut keräämään kannattajakortit kasaan. Keminmaalainen Väyrynen on imitoinut kainuulaisuuttaan korostanutta Kekkosta jopa kirjoittamaansa näytelmää myöten.

Kokeeko Kyllönen itse olevansa Väyrysen kanssa samoilla linjoilla?

–Kyllä tässä varmaan toimii perinteinen maalaisliitto-Skdl-yhteistyö erittäin hyvin.

Niille, jotka eivät muista, muistutettakoon, että Skdl eli Suomen kansan demokraattinen liitto oli vasemmistoliiton edeltäjä, jonka sisällä nahistelivat aikoinaan neuvostohenkiset vähemmistökommunistit ja länsimaisemmat enemmistökommunistit.

Väyrynen on muuttanut vaalien käsikirjoitusta, mutta itseltään Kyllönen ei usko ääniä vietävän.

–En tiedä välttämättä minulta, mutta toivon, että veisi Saulilta, millä hän luonnollisesti viittaa istuvaan presidenttiin Sauli Niinistöön, joka on harvinaisen ylivoimaisessa gallupjohdossa.

Ehdokas Kyllönen tiivistää oman merkityksensä näissä vaaleissa seuraavasti:

–Tavoite on ollut se, että pystyisimme tekemään toimia, joilla seuraava Suomen presidentti, olipa se sitten kuka hyvänsä, on ottanut työreppuunsa rauhan, eriarvoisuuden vähentämisen ja ilmastonmuutoksen tehtäväkenttään ja jos siinä onnistun, olen täyttänyt paikkani, olipa kannatus prosentteina mitä hyvänsä.

Alma Talent haastattelee kaikki presidenttiehdokkaat:

Matti Vanhanen varoittaa Afrikan kansainvaelluksesta: ”Järjestelmämme oli seota miljoonasta”

Alkuviikosta vuorossa on Laura Huhtasaari (ps.).