Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) presidenttiehdokas Nils Torvalds toivoo islamin modernisaatiota ja ennustaa Venäjän täysromahdusta, joka osaltaan on ajanut hänet kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä.

Torvalds on ehdokkaista ainoa, joka reilusti kannattaa sotilasliittoon lähtemistä. Hän ei omien sanojensa mukaan ole pyrkinyt itse profiloitumaan Naton kautta, vaan hänet on profiloitu.

– Olen ainoa, joka on sanonut tämän asian selkeästi. Se on myöskin nostettu esiin jokaisessa tilanteessa, enkä ole tietenkään silloin kieltäytynyt vastaamasta, Torvalds sanoo Uuden Suomen, Talouselämän ja Kauppalehden yhteishaastattelussa.

Kun Torvaldsilta kysyy, milloin hänen Nato-kantansa selkiytyi, hän aloittaa Venäjästä.

Torvalds tunnetaan Venäjä-asiantuntijana. Hän on asunut Venäjällä kahteen otteeseen: ensin taistolaisaikanaan opiskellessaan Moskovan puoluekoulussa 1970-luvulla ja sitten Ylen Moskovan-kirjeenvaihtajana 1990-luvulla.

– Olen kirjoittanut aika paljon Venäjästä ja puhunut viime aikoina paljon siitä, että Venäjä on menossa seinään. Se on ihan vuorenvarmaa.

Torvalds erosi Suomen Kommunistisesta Puolueesta vuonna 1982. Hän palasi politiikkaan vuonna 2008 Helsingin kaupunginvaltuustoon ja nousi RKP:n varapuheenjohtajaksi. Euroopan parlamentin jäsen hän on ollut vuodesta 2012.

Venäjän modernisaatio on Torvaldsin mukaan aina kulkenut akselilla Pietari–Moskova. Hän puhuu Aleksandr Radištševista, joka kirjoitti vuonna 1790 kirjan Matka Pietarista Moskovaan. Matkalla näkyivät paitsi Pietari ja Moskova myös ongelmat siinä välissä, talonpojat.

–Tämä rakenteellinen ongelma on edelleen olemassa ja se on syvenemässä. Tällä hetkellä laitetaan hirveästi rahaa Pietarin ja Moskovan julkisivun ylläpitämiseksi, koska se on ikään kuin se paraatipuoli. Jos menee 200 kilometriä Moskovasta Vladimirin alueelle, on jo aika lailla toisenlaisessa maailmassa. Sisäiset jännitteet kasvavat kasvamistaan, koska talous ei jaksa kantaa.

Venäjän ”tikittävä aikapommi”

Torvalds puhuu tikittävästä aikapommista, johon liittyy lisäksi se, että Venäjän vienti on ”lähes 80-prosenttisesti raaka-aineita”. Hän viittaa taloustieteen käsitteeseen terms of trade, jonka suhteen Venäjällä menee todella huonosti.

–Jos vaihdat savikuppeja tietokoneisiin, sinulla on aika huono terms of trade, joka vielä pahenee silloin, kun teknologinen kehitys menee voimakkaasti eteenpäin, hän kuvailee Venäjän tilannetta.

Putinin jatkokausi tuo Torvaldsin mukaan vain lisää ankeutta Venäjälle. Astuttuaan valtaan vuonna 2000 Putin pystyi Torvaldsin mukaan aluksi käyttämään öljyvaroja luodakseen kuvitelman menestyksestä, mikä puri ”Jeltsinin kaaoksen” jälkeen. Hän muistelee häkeltyneensä vuodentakaisesta talouspoliittisesta katsauksesta. Putinlainen talousmies oli kirjoittanut metalli- ja konepajateollisuudesta venäläislehteen. Torvalds ihmetteli, miksi moinen oli sallittu.

– Suurin osa työstökoneista joutuu kaatopaikalle seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, eli perusteollisuuden rakenteet ovat todella heikossa jamassa.

Torvaldsin mukaan tilanne on ”umpilukossa”, sillä kehittymiseen tarvitaan amerikkalaista teknologiaa. Venäjän pitäisi perääntyä jostakin päästäkseen mukaan nykyaikaiseen teknologiakehitykseen ja entisenä KGB-upseerina Putin tuskin tulee ”yhtäkkiä polvillaan takaisin” ainakaan Krimiltä, Torvalds huomauttaa.

Juttu jatkuu Torvaldsin videohaastattelun jälkeen.

Pelkona Ruotsin nopea Nato-liike

Ratkaiseva hetki Torvaldsin lopullisen Nato-kannan muodostumiselle oli vasta viime keväänä Ruotsin keskustan puoluekokouksen aikaan.

– Kyllähän minäkin olen kasvanut tässä YYA-Suomessa, jolloin tämä oli territorio, johon ei saanut kukaan astua paitsi ihan jääräpäät, hän muistuttaa ja viittaa Neuvostoliiton aikaiseen ystävyyssopimukseen.

Torvalds on syyttänyt muita presidenttiehdokkaita siitä, että he elävät yhä ”virtuaalisessa YYA-Suomessa”, jossa Natosta ei voi kunnolla keskustella.

Ruotsin keskustapuolue kääntyi Naton kannalle jo pari vuotta sitten, mutta päätti keväällä luopua Suomi-yhteydestä. Enää ei mentäisi ”käsi kädessä” suuntaan tai toiseen.

–Sen jälkeen huolestuin siitä, että jos Ruotsi tekee päätöksen liittyä Natoon ja me emme ole edes aloittaneet sitä keskustelua, silloin sanon, että lievästi sanottuna kunnian kukko ei hirvittävästi laula.

Torvaldsin mielestä on onnetonta, jos Suomi ja Ruotsi eivät pysty kulkemaan tasatahdissa Nato-asiassa. Hän epäilee, että Ruotsi saattaa liittyä Natoon hyvinkin pian. Kyse on lähinnä siitä, kuka voittaa syyskuun valtiopäivävaalit, Torvalds katsoo. Hän huomauttaa, että jos voittaja on Allianssi, Nato-kysymys ”on varmasti hallitusohjelmassa”. Istuva presidentti ja ehdokas Sauli Niinistö on pitänyt mahdottomana, että Ruotsi yllättäisi Suomen omaehtoisella Nato-ratkaisulla. Lue lisää tästä jutusta.

Länsinaapurin keskustalaismeppi Fredrick Federley on Torvaldsin hyvä ystävä, jonka kanssa tulee juteltua jatkuvasti kahdesta teemasta.

– Pohjoismaiden vaikutusvallasta EU:ssa, jota pitäisi nostaa, ja jos me aiomme nostaa sitä, meillä pitää olla myös yksi ja sama ponnistusalusta. Nythän me olemme vähän kuin varpusparvi, Torvalds sanoo Pohjoismaista.

– Minusta meillä on vakava pohjoismainen haaste, joka liittyy EU:n tulevaisuuteen aika kipeällä tavalla.

Torvaldsin mielestä Nato on paljon parempi järjestelmä kuin se, että ”mentäisiin mukaan ylifederalistiseen järjestelmään, joka karkaa jossain vaiheessa”. Hän viittaa EU:n syvennettyyn puolustusyhteistyöhön, jonka johdosta on herännyt puheita jopa EU:n yhteisestä armeijasta. Torvalds ei sellaista kannata.

–Epäilen, että Brysselissä toimivat ylifederalistit haluavat sen sotilasliiton EU:n puitteissa juuri siitä syystä, että sillä tavoin he saisivat vipuvarren sen todellisen vallan. Siitä syystä en pidä siitä.

”Äärimmäisen tärkeä” modernisaatio

Siirtolaisaallosta ja turvapaikanhakijoista aiheutuvat paineet ovat olleet Euroopan kuuma keskustelunaihe jo jonkin aikaa. Torvalds on vaatinut, että Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden kanssa pitää käydä hyvin suoraa keskustelua arvoista ja opettaa heille, ”miten tässä maassa eletään”.

–Meidän on pakko ottaa näitä ihmisiä vastaan silloin, kun he pyytävät suojelua, ja siinä ei pitäisi hirvittävästi kierrellä ja kaarrella, vaan noudattaa kansainvälisiä sopimuksia.

Torvaldsin mukaan suurin ongelma on se, että tulijat ovat pääosin maista, joissa modernisaatio ei ole tapahtunut. Torvalds huomauttaa, että prosessi oli satoja vuosia pitkä Euroopassakin.

– Modernisaation lopputuloksena olemme ennen kaikkea yksilöitä, jotka määrittelevät suhteitaan sekä uskontoon, yhteiskuntaan, seksuaalisuutensa, mihin hyvänsä hyvin yksilöllisistä lähtökohdista.

Usein tulijat ovat muslimimaista. Torvaldsin mielestä pitäisi pohtia, miten tulijoita voidaan kotouttaa ja nostaa samalla osaksi modernisaatiota. Nykyaikaistamista kaipaa myös islam.

–Tällä hetkellä islaminuskoiset yleensä määrittelevät itsensä ikään kuin joukkueena. Vähän niin kuin suomalaiset 50 vuotta sitten tai sata vuotta sitten; että me olemme ikään kuin luterilaisia ja perkele jos et ole, Torvalds sanoo ja lisää, että pitkän ja vaivalloisen prosessin jälkeen on opittu yksilöiksi.

–Se on äärimmäisen tärkeää. Se ei todellakaan ole mikään helppo prosessi ja jos katsoo islamin historiaa, niin kyllä islamin puitteissa on aina silloin tällöin yritetty määritellä sitä uudestaan.

Suljetut alakulttuurit uhkaavat

Torvalds sanoo ymmärtävänsä vaatimuksen vaikeuden jutellessaan maahanmuuttajaystäviensä kanssa.

–Modernisaatiovaatimus on heille erittäin vaikea, mutta välttämätön, koska muuten me joudumme helposti sellaisiin tilanteisiin, jossa varmasti ollaan Brysselin Moleenbekissä ja Pariisin satelliittikaupungeissa. Eli että nämä maahanmuuttajat muodostavat omia suljettuja alakulttuurejaan.

Suomen suojelupoliisikin on jo puhunut Suomeen syntyneestä ”jihadistisesta alamaailmasta”.

Vaikka tehtävä on vaikea, Torvaldsilla on jo konkreettinen ehdotus modernisaation edistämiseksi. Hänen mielestään imaameilta pitäisi vaatia yliopistotutkintoa.

–Pakottaa on väärä sana, mutta jotta voisit olla imaami, sinulla pitää olla akateeminen loppututkinto samaan tapaan kuin evankelis-luterilaisessa kirkossa.

Torvalds huomauttaa, että Hollannissa tätä jo vaaditaan.

–Silloin yhteiskunta pystyy katsomaan, kuka pyrkii imaamiksi ja mitä imaamit puhuvat ja mistä syystä. Vastaesimerkki on sitten imaami, joka istuu ylikansoitetussa ranskalaisessa vankilassa ja on julistautunut imaamiksi, Torvalds sanoo ja viittaa Charlie Hebdon iskun toiseen tekijään, joka oli istunut kyseisen imaamin jalkojen juurella.

Torvalds on ollut avoin radikaalivasemmistolaisesta menneisyydestään. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoi torstaina Ylen Ykkösaamussa pitävänsä relevanttina kysymyksenä sitä, voisiko Torvaldsin kaltaiseen presidenttiehdokkaaseen liittyä turvallisuusriski. Jokisipilä viittasi siihen, että itänaapurilla saattaisi olla Torvaldsista tietoa, jota voisi käyttää vaikkapa kiristysmielessä.

–Ei ole mitään merkittäviä tietoja, Torvalds sanoo jyrkästi.

Mistä tiedät?

–Olen elänyt ihan normaalia opiskelijaelämää silloin.

Alma Talent haastattelee kaikki presidenttiehdokkaat:

Selvintä mitä Sauli Niinistöltä Natosta irtoaa: ”Ei” ja selitys päälle

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen: Globalisaation aika on ohi

Presidenttiehdokas Tuula Haatainen haastaa Sauli Niinistöä feminismillä

Presidenttiehdokas Matti Vanhanen varoittaa Afrikan kansainvaelluksesta: ”Järjestelmämme oli seota miljoonasta”

Presidenttiehdokas Merja Kyllönen: ”Ei koskaan Natoon”

Presidenttiehdokas Huhtasaari Natosta eri mieltä kuin pomonsa Halla-aho