Globalisaation aika on ohi, julistaa Paavo Väyrynen ja vaatii, että Suomi ottaa politiikassaan uuden suunnan. Kurssia on käännettävä selvästi, sillä viimeiset 25 vuotta Suomi on kulkenut väärään suuntaan. Sekä euro että ”hivuttautuminen” Naton kylkeen ovat olleet virheitä, joista Väyrynen syyttää istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä.

–Yhä selvemmin on käynyt ilmi, että Sauli Niinistön johdolla Suomea viedään hivuttamalla kohti sotilaallista liittoutumista ja Nato-jäsenyyttä. Kun tämä tuli ilmi, aloin epäillä, voinko kannattaa häntä, Väyrynen sanoo Uuden Suomen haastattelussa ehdokkuutensa taustoista.

Edellisissä presidentinvaaleissa keskustan listoilta pyrkinyt Väyrynen jäi kolmanneksi häviten kakkoskierroksen paikan vihreiden Pekka Haavistolle. Nyt oman valitsijayhdistyksen listoilta vaaleihin lähtevä Väyrynen on gallupeissa peitonnut jo keskustan ehdokkaan Matti Vanhasen.

Koko haastattelussa hän ei halua Vanhasen tai keskustan tilannetta arvioida, ja tuskin mainitsee muita ehdokkaita edes nimeltä. Sauli Niinistöä vastaan hän käy kovaan hyökkäykseen. Gallupit, Niinistön yli 70 prosentin ja Väyrysen 4 prosentin kannatuslukemat ovat väärässä, hän väittää.

–Ainahan ne vaalit jännittävät. Vaalitulos ei ole ollenkaan selvä. Kannatukseni on selvästi suurempi kuin gallupeissa. Olen kakkonen ja voitan toisen kierroksen, Väyrynen lietsoo.

Oman vaalibudjettinsa kokoa Väyrynen ei paljasta, mutta kertoo rahoittavansa sen pääosin muki- ja kirjamyynnillä. Ehdokas on antanut niiden hankkimiseen lainaa omasta pussistaan.

–Meillä ei ole näitä yrityksiä ja raharikkaita sponsoreita. Meillä on tavoitteena saada 100 000 eurosta 200 000 euroon kerätyksi näillä muki- ja kirjakaupoilla. Jos kampanja maksaa enemmän kuin mukien ja kirjojen tuotto, lainasta osa jää minun tappioksi, Väyrynen sanoo.

Lisäksi Väyrynen myöntää maksaneensa itse lehti-ilmoituksia, joilla hän keräsi kannattajakortteja. Asiasta kertoi aiemmin Uudelle Suomelle myös korttien keräämisestä vastannut Seppo Hauta-aho.

Korttien kerääminen oli vähällä mennä pipariksi kokonaan. Ehdokkuudestaan Väyrynen ilmoitti hyvissä ajoin heinäkuussa. Lokakuussa kannattajakortteja oli silti koossa vain ”nelinumeroinen” luku vaaditusta 20 000:sta. Tuolloin Väyrynen muistutti kampanjastaan ja ilmoitti palaavansa eduskuntaan, mikäli ei tulisi valituksi.

Marraskuun lopulla, muutamaa viikkoa ennen aikarajan täyttymistä seurasi erikoinen episodi. Ensiksi Väyrynen ilmoitti, että media on syrjinyt häntä. Muutamaa päivää myöhemmin Väyrynen pani Maaseudun Tulevaisuus -lehtien väliin kaksi kannattajakorttia postimaksut maksettuna osana nelisivuista vaaliliitettään. Tämän jälkeen Väyrynen uhkasi jättää politiikan kokonaan, mikäli 20 000 korttia ei tulisikaan. Väyrysen vaaliliitteitä ilmestyi pian muidenkin lehtien välissä ja ennen itsenäisyyspäivää oikeusministeriöön jätettiin noin 25 000 korttia.

Itse vaalissa Väyrysen missio on hänen itsensä mukaan selventää Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asema.

–Tämä on presidentinvaalien pääkysymys: täytyy selventää Suomen asema ja linja, että me olemme sotilaallisesti liittoutumaton ja puolueeton maa.

VÄYRYNEN: NATO-HIVUTUKSESTA TEHTÄVÄ SELVITYS

Väyrysen mukaan Suomea ajetaan nyt selvästi puolustusliittoihin – niin Natoon kuin rakentamalla EU:sta puolustusliittoa. Tästä kehityksestä Väyrynen ei pidä ja syyttää siitä presidentinvaalin vahvinta ehdokasta, istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä.

Samoja syytöksiä Väyrynen on esittänyt jo aiemmin vaalitenteissä ja blogissaan. Niinistö on torjunut syytökset.

Nyt Väyrynen kuitenkin vaatii, että Niinistön ja koko Stubbin hallituksen ulkopoliittisen ministerivaliokunnan toimet selvitettäisiin Suomen ja Naton allekirjoittaman isäntämaasopimuksen osalta.

–Isäntämaasopimuksen sisältö pitäisi selvittää. Sen vuoksi olen ehdottanut, että eduskunnassa tehtäisiin ministerivastuulain mukainen muistutus niiden ministereiden toiminnasta, jotka olivat tekemässä tätä isäntämaasopimusta, eivätkä toimittaneet sitä eduskunnan käsittelyyn, hän sanoo.

Selvityksen vireille tulo vaatii esimerkiksi 10 kansanedustajan allekirjoituksen.

–Nyt on väitetty, että se on vain tekninen sopimus, eikä sillä ole merkitystä. Kovan luokan asiantuntijat sanovat, että se vakavasti loukkaa suvereniteettia. Tämä pitäisi selvittää eduskunnassa. Siinä yhteydessä kävisi myös ilmi, toimivatko tasavallan presidentti ja valtioneuvoston jäsenet virkavelvollisuuksiensa vastaiseksi, Väyrynen sanoo.

Lisäksi Väyrynen syyttää Niinistön hivuttavan Suomea kohti Natoa. Niinistö ei ole ottanut vahvaa kantaa Nato-kysymykseen vaaleissa, mutta on painottanut, että kansan hyväksyntä jäsenyydelle tulisi selvittää kansanäänestyksellä tai muuten, kun kysymys halutaan ratkaista. Lue myös: Näkökulma: Nyt se tuli, Sauli Niinistön Nato-kanta

Väyrysen mukaan isäntämaasopimus ja puolustusyhteistyön syventäminen EU:n kanssa kuitenkin vienyt Suomea yhä kauemmaksi hänen hellimästään Paasikiven-Kekkosen-linjasta eli puolueettomuuslinjasta kohti läntisiä liittoumia.

Venäjän on jo nyt arvioitu lukevan Suomen osaksi länsiliittoumaa. Konkreettisesti tämä kävi ilmi syksyllä Venäjän pitämässä Zapad-sotaharjoituksessa. Saksalaisen Bild-lehden mukaan Venäjä harjoitteli muun muassa ohjusiskujen tekemistä Suomen lentokentille. Zapadissa simuloitiin Bildin mukaan Baltian miehitystä ja siinä laskettiin, että Nato tukisi Baltian puolustusta Suomesta ja Ruotsista käsin. Molemmat maat ovat allekirjoittaneet isäntämaasopimuksen.

–Jos tällainen kriisi syntyisi ja Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa ja meillä olisi oma vahva itsenäinen puolustus, me olisimme turvassa. Ei Suomeen kohdistuisi mitään uhkaa. Jos Suomi taas olisi liittoutunut maa, niin silloin Venäjä pitäisi Suomen kautta tulevaa uhkaa kaikkein pahimpana omalta kannaltaan. Silloin nämä Zapadin yhteydessä suoritetut harjoitukset olisivat se, mitä tehtäisiin – siis jos Bildin tiedot pitäisivät paikkansa.

Väyrynen syyttääkin Niinistöä siitä, että on luotu tilanne, missä Suomi lasketaan jo osaksi Natoa ja huomauttaa Niinistön todenneen juuri Helsingin Sanomien haastattelussa, että tällaisessa tilanteessa Nato-jäsenyyttä tulisi harkita.

–Siis hän ajaa Suomea kohti Natoa hivuttamalla ja sitten sanotaan, että ”hups vain, Venäjä pitää meitä Naton jäsenenä – no, liitytään sitten”.

Mikä rooli Suomen upseeristolla on tässä asiassa, joka laajalti kannattaa Nato-jäsenyyttä?

–Puolustusvoimien piirissä on hyvin voimakasta pyrkimystä ajaa Suomea sotilaalliseen liittoutumiseen, joka on hirvittävä erehdys.

Miksi upseeristo on näin ”väärässä käsityksessä”?

–Heillä on vain väärä ulko- ja turvallisuuspoliittinen näkemys. Siinä on mukana jotakin sellaista, joka on ehkä enemmän ideologista kuin sotilaalliseen turvallisuuteen liittyvää.

Voiko olla niin, että heidän käsityksensä on pragmaattinen eikä poliittinen?

–Voi hyvänen aika, Väyrynen tuhahtaa kysymykselle.

–Nämä jotka kannattavat jäsenyyttä sanovat, että jos Suomi liittoutuisi, niin hyökkäyskynnys Suomea vastaan nousisi. Tämähän on absurdi, järjetön kommentti, koska Suomea kohtaan ei kohdistu mitään hyökkäyksen uhkaa.

Eikö tässä Zapad-harjoituksessa juuri harjoiteltu iskua Suomeen?

–Ei Suomeen erikseen kohdistu mitään hyökkäyksen uhkaa. Sellainen väite, että meidän pitää sotilaallisesti liittoutua, jotta meihin ei kohdistuisi hyökkäyksen uhkaa, niin sehän on argumenttina järjetön.

”EURO OLI VIRHE”

Väyrynen katsoo yhä, että Suomen liittyminen euroon oli virhe – ja arvioi yhä myös, että Niinistö olisi myöntänyt asian. Väyrynen sai väitteestään kovan ryöpyn, kun Alman faktantarkistustoimitus totesi, että väite ei pidä paikkaansa. Väyrynen pitäytyi kannassaan ja perusteli väitteensä tiedoilla, jotka hän itse on esittänyt omassa kirjassaan. Tässä kohdassa Niinistö katsoo Väyrysen tekevän näkemyksestään ”kovin vapaan tulkinnan”.

–Tämä on uskomatonta tämä teidän Alma Median faktantarkastushomma. Jos esitetään Niinistön kannalta epäedullinen väite, niin faktantarkastajat hyökkäävät todistelemaan, että väite on väärin.

–Mutta minun mielestäni se oli virhe.

Väyrysen mukaan euroon liittymisessä meneteltiin myös väärin. Kun eduskunta hyväksyi EU-kansanäänestyksen tuloksen, asiassa ei Väyrysen mukaan hyväksytty eurojäsenyyttä, vaikka näin perustuslakivaliokunta myöhemmin katsoi. Väyrysen mukaan perustuslakivaliokunta politikoi euroasiassa.

–Minä olen sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa käyttöön oma valuutta ja palauttaa keskuspankin itsenäisyys. Mutta sen markan rinnalla tultaisiin edelleen käyttämään euroja.

Palkat maksettaisiin siis markoissa?

–Palkat ja ostokset kaupoissa maksettaisiin markoissa, mutta sitten voisi olla euromääräisiä lainoja ja talletuksia. Euroja varmasti yritysmaailmassa käytettäisiin kovasti. Kyllähän Ruotsin ja Tanskan liike-elämä laajalti käyttävät euroja, vaikka heillä on itsenäinen talous- ja rahapolitiikka.

GLOBALISAATION AIKA ON OHI

Valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen (kp.) katsoo, että Suomen 1990-luvun jälkeen omaksumat poliittiset ratkaisut ovat muutenkin osoittautumassa virheeksi. Väyrysen mukaan syynä on se, että maailma on muuttumassa toisenlaiseksi kuin se, jonka varaan ratkaisut on tehty.

–25 vuotta on eletty kylmän sodan päättymisen jälkeen ja tämä globalisaation ja ylikansallisuuden aika alkaa olla ohi, Väyrynen sanoo.

Hänen mukaansa globalisaatio on aiheuttanut kolme ongelmaa: työttömyyttä ja katkeruutta vanhoissa teollisuusmaissa, varallisuuseroja ja kolmanneksi hyvinvointiyhteiskunnan rahoituskriisin.

Siksi ensimmäisen maailman maat tarvitsevatkin nyt Väyrysen mukaan itsensä kannalta reilumpaa kauppaa.

–Uskokaa nyt, että Yhdysvalloissa ja Euroopassa ylikansallinen yhdentyminen on kohdannut sellaisen yleisen mielipiteen vastustukseen, että tällä tiellä ei ole enää etenemistä. Te sanotte monet toimittajat, että tämä on populismia ja ohimenevä juttu, että kansa vastustaa ja kohta palataan taas samaan kehitykseen. Mutta tähän globalisaatioon ja ylikansalliseen yhdentymiseen ei ole enää paluuta. Suomenkin täytyy hakea uutta suuntaa tässä tilanteessa.

Alma Talent haastattelee kaikki presidenttiehdokkaat:

Presidenttiehdokas Tuula Haatainen haastaa Sauli Niinistöä feminismillä

Presidenttiehdokas Matti Vanhanen varoittaa Afrikan kansainvaelluksesta: ”Järjestelmämme oli seota miljoonasta”

Presidenttiehdokas Merja Kyllönen: ”Ei koskaan Natoon”

Presidenttiehdokas Huhtasaari Natosta eri mieltä kuin pomonsa Halla-aho