Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro ja Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen arvioivat kovin sanoin lainvalmistelua eduskunnassa. He nostavat erityisesti esiin kotoutumislakiehdotuksen valmistelun.

Lavapuron ja Ojasen ulostulo liittyy Ylen torstaiseen uutiseen, jonka mukaan oikeuskansleri käytännössä syrjäytettiin maahanmuuttajataustaisten työttömien työnhakijoiden kotoutumistukea koskevan hallituksen esityksen valmistelusta.

–Kun YLE:n uutisointi kotoutumistukilakiehdotuksen valmisteluvaiheista yhdistetään Perustuslakiblogissa aiemmin selostettuihin esityksen yhtä lailla hyvin arveluttaviin käsittelyvaiheisiin eduskunnassa, nähtäville tulee suomalaisen poliittisen vehkeilyn viime vuosien synkimpiin lukuihin kuuluva ruumiinavauskertomus, jonka päälöydös on piittaamattomuus hyvän lainvalmistelun periaatteista sekä perustuslaillisuuden toteutumisen vaarantuminen sekä esityksen valmistelussa että eduskuntakäsittelyssä, Lavapuro ja Ojanen kirjoittavat Perustuslakiblogissa.

Professorien mukaan osa perustuslakivaliokunnan jäsenistä tieten tahtoen pyrki estämään perustuslakivaliokunnan lausunnon antamisen kotoutumistukiesityksen perustuslainmukaisuudesta. Heidän mukaansa kaikkein huolestuttavinta on se, että asiassa aktiivisimpia olivat nimenomaan perussuomalaisia edustavat perustuslakivaliokunnan jäsenet Leena Meri ja Kimmo Kivelä.

–Kokonaisuutena tarkastellen kotouttamislakiesitykseen liittyvä puoluepoliittinen suhmurointi hakee vertaistaan ainakin kotimaisen valtiosääntöelämän lähihistoriasta. Se joka oletti ongelman rajoittuneen perustuslakivaliokunnan yksittäisen asian käsittelyyn ja korjaantuneen niinmuodoin perustuslakivaliokunnan yksimielisellä ryhtiliikkeellä, on joutunut pettymään pahoin. Tilanne on ollut paljon vakavampi. Ensin eduskunnan toiseksi suurinta puoluetta edustava ministeri näyttää aktiivisen määrätietoisesti tavoitelleen sitä, ettei lakiluonnoksesta järjestetä laajapohjaista lausuntokierrosta hyvään lainvalmistelutapaan kuuluvalla tavalla ja ettei ylin laillisuusvalvoja pääse kunnolla valvomaan valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista perustuslain 108 pykälän mukaisesti. Sen jälkeen saman puolueen edustajat perustuslakivaliokunnan jäsen Meri etunenässä toimivat vielä määrätietoisesti esityksen valiokuntakäsittelyn aikana eduskunnassa sen varmistamiseksi, ettei perustuslakivaliokunta pääsisi toteuttamaan sille perustuslain 74 pykälän mukaan kuuluvaa lakien perustuslainmukaisuuden valvontatehtävää ja ettei mikään muukaan valiokunta pääsisi sanomaan esityksestä ainakaan mitään kriittistä, professorit kirjoittavat.

Episodi herättää Lavapuron ja Ojasen mukaan monia kysymyksiä. He pohtivat myös sitä, miksi miksi perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri oikeastaan vaihtui.

–Mitkä olivatkaan ministeri Mäntylän äkilliseen eroon johtaneet henkilökohtaiset syyt? Kun lain valmisteluun on liittynyt nyt julki tullutta merkittävää valtiosääntöoikeudellista piittaamattomuutta ja poliittista suhmurointiakin, valmistelusta vastanneen ministeri vaihtuminen hieman ennen asian tulemista valtioneuvoston käsittelyyn näyttäytyy vähintäänkin oudossa valossa. Oliko näillä asioilla sittenkin jokin yhteys, he kysyvät.

Toinen Lavapuron ja Ojasen esiin nostama kysymys on, miksi muut valtioneuvoston jäsenet hiljaisesti hyväksyivät lakiehdotuksen puutteellisen valmistelun.

–Eikö edustaja Mäntylä ministerinä olleessaan lainkaan informoinut muita valtioneuvoston jäseniä oikeuskanslerin kanssa käydyistä keskusteluista? Eikä hän välittänyt tätä viestiä seuraajalleen? Vai koettiko hän sittenkin ottaa huomioon valmistelun puutteet ja joutui siksi luopumaan ministerin tehtävistä ns. ”henkilökohtaisista syistä”, he kysyvät.

–Näihin kysymyksiin ei välttämättä saada vastauksia ja voi tietysti olla, ettei ministerin eroon tosiasiassa liity sen suurempia ongelmia. Olennaista kuitenkin on, miltä asiat näyttävät. Voidaanko nyt nähdyn näytelmän jälkeen enää uskoa siihen, että lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmä on kaikilta osin puolue- ja päivänpoliittisista vaikuttimista ja manöövereistä vapaa? Onko kotoutumistukea koskevan hallituksen esityksen elinkaari osoitus poliittisen eliitin piirissä nykyään vallitsevasta vastahangasta perustuslakia kohtaan, professorit jatkavat.

Lavapuron ja Ojasen mukaan on syytä korostaa, että kotoutumislakiehdotuksen valmistelu- ja eduskuntakäsittelyvaiheet kokonaisuutena kertovat korutonta kieltä ”ainakin yhden puolueen joidenkin edustajien” halusta huolehtia oikeusjärjestyksen perustuslainmukaisuudesta ainakin tässä yksittäistapauksessa, jos ei muuten.

–Kun nyt on mahdollista arvioida kokonaisuutena kotoutumislakiehdotuksen valmistelu- ja eduskuntakäsittelyvaiheita, ei voi tehdä kuin johtopäätöksen, että esitys käytännössä heitettiin yli oikeusvaltion reunan jo valmisteluvaiheissa. Niin tärkeä oli edes yrittää saada läpi tämä hallituksen maahanmuuttopoliittisiin linjauksien mukainen esitys, joka ainakin yhdelle puolueelle näyttää muodostuneen niin tärkeäksi kärkihankkeeksi, että sen toteuttamiseksi voitiin surutta sotkea jalkoihin yhtä hyvin hyvän lainvalmistelun periaatteet kuin oikeuskansleri ja perustuslain noudattamisen varmistaminen. Perussuomalaisten piiristä esitetyt väitteet oikeuskanslerin toiminnan poliittisuudesta asettuvat tässäkin suhteessa hyvin outoon valoon, he kommentoivat.

Lavapuro ja Ojanen sanovat, että menettely Suomessa laillisesti oleskelevien ulkomaalaisten kotoutumistukea koskevassa asiassa on myös osoittanut lakien perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmän haavoittuvuuden.

–Järjestelmämme perustuu viime kädessä luottamukseen siitä, että kukin instituutio ja niiden edustajat, poliitikot mukaan lukien, toimivat perustuslaillisen tehtävänsä mukaisesti vilpittömässä mielessä. Jos kuitenkin jokin hallituspuolue ei yksinkertaisesti piittaa valvontajärjestelmän keskeisistä periaatteista tai ainakin ylimielisesti ylenkatsoo niitä – jos toisin sanoen hallitusvastuussa olevien puolueen edustajien toiminta ei yksinkertaisesti vastaa sitä, mihin oikeusvaltiossa kaikki normaalisti luottavat, olemme vaikeuksissa.

Kotoutumistuki oli esillä toissa syksynä. Erityisesti perussuomalaisten ajamassa lakialoitteessa maahanmuuttajille, kuten turvapaikan saaneille ihmisille, myönnettäisiin työmarkkinatuen sijasta kotoutumistukea, joka olisi 90 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Hallitus veti lopulta esityksensä pois yli vuoden valmistelun jälkeen. Useat asiantuntijat pitivät lakihanketta ongelmallisena yhdenvertaisuuden eli perustuslain näkökulmasta.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka nosti lainvalmistelun poliittiset paineet esiin Helsingin Sanomissa joulun alla.

Lisää aiheesta:

Oikeuskanslerin ulostulo hallituksen toiminnasta puhuttaa: ”Onko Suomi enää oikeusvaltio?”

Professorit pöyristyivät: ”Oikeusvaltion säilyminen vaatii hallituksen eroa”

Hallitus vastaa oikeuskanslerille: ”Ongelma on pidempiaikainen”