Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen kohuttu muistio sote-uudistuksen ”säästöpotentiaalista” ei tuonut lisävaloa uudistuksen avoimiin kysymyksiin, katsoo Talouspolitiikan arviointineuvosto. Professoreista koostuva arviointineuvosto lyttää maanrakoon hallituksen arviot soten kustannushyödyistä. Neuvoston mielestä arviot kustannusvaikutuksista ovat niin puutteellisia, että ainakaan niillä jättimäistä uudistusta ei voida perustella.

Neuvosto julkaisi maanantaina kommentin sote-uudistuksen kustannusvaikutuksia koskevista arvioista. Kansliapäällikkö Hetemäen muistio on herättänyt voimakasta julkista kritiikkiä muun muassa siksi, että se vahvisti, että valinnanvapaus ei tule säästämään rahaa. Sen sijaan Hetemäki toteaa sote-uudistuksen säästöpotentiaalin olevan 4,6 miljardia euroa, mistä valtaosa koostuu digitalisaation vaikutuksista ja 0,6 miljardia euroa palveluintegraatiosta.

Kovaa ryöpytystä jatkaa myös talouspolitiikan arviointineuvosto. Neuvosto on aiemmin arvostellut hallituksen esitystä, josta ei sen mukaan ilmene perusteluja sote-uudistusta koskevalle kolmen miljardin euron säästötavoitteelle. Lisäksi neuvosto on nostanut esiin uudistuksen ja erityisesti valinnanvapauden riskejä.

– Arviointineuvosto toteaa, että valtiovarainministeriön 16.5. 2018 päivätty muistio ei tuo näihin kysymyksiin lisävalaistusta, neuvosto toteaa nyt.

– Arviointineuvosto pitää erityisesti muistiossa esitettyä arviota tiedon ja teknologian käytöstä saatavan säästöpotentiaalin suuruusluokasta perusteluiltaan puutteellisina.

Vaille lisäselvyyttä jää yhä myös se, miten tavoiteltuihin säästöihin päästään ja millä tavoin uudistus parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta niin, että säästötavoite ei vaaranna palveluiden laatua tai saatavuutta.

– Sote-palvelujen siirto kunnilta maakunnille – ja sosiaali- ja terveysmenojen tuominen tällä tavalla kehysmenettelyn piiriin – on periaatteessa tehokas tapa rajoittaa sote-menojen kasvua, jos maakuntien menokehyksistä pidetään kiinni. Arviointineuvosto kuitenkin huomauttaa, että terveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja kustannusten hillintä ovat keskenään vastakkaisia tavoitteita ja että mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuus ei tavoitellulla tavalla kasva, tästä seuraa joko menokehysten rikkoutuminen, hoidon tason lasku tai muiden julkisten menojen leikkaus.

Lue myös: Ylilääkäri tyrmää kansliapäällikön sote-laskelman: ”Lievästi sanottuna ylioptimistinen”

Arviointineuvosto huomauttaa, että Hetemäen muistiossa ei esitetä arviota sote-uudistuksen vaikutuksista vaan puhutaan ainoastaan potentiaalista eli mahdollisista kustannussäästöistä. Varsinainen kustannussäästö syntyy muistion mukaan maakuntien menokehysten avulla. Menokehys asettaa valtion rahoitusosuudelle ylärajan, jota säätelemällä voidaan periaatteessa vaikuttaa suoraan maakuntien sote-menojen tasoon, arviointineuvosto kertoo.

Neuvosto huomauttaa, että sen mandaattiin ei kuulu ottaa kantaa sote-lakien hyväksymiseen tai hylkäämiseen, mutta kylläkin arvioida ”talouspolitiikan valmistelussa käytettyjen ennuste- ja arviointimenetelmien laatua”. Tämä arvio on hallitukselle harvinaisen tyly.

Neuvoston mukaan valtiovarainministeriön muistion keskeinen argumentti on, että tarvevakioiduissa terveydenhuoltomenoissa on merkittäviä eroja eri alueiden välillä ja että esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksote-alueen tarvevakioidut menot ovat keskimääräistä alhaisemmat.

– Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että sote-uudistuksen avulla keskimääräiset menot laskisivat esimerkiksi Eksote-alueen tasolle. Yhteenvetona talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa, että valtiovarainministeriön muistio ei tuota uskottavaa arviota sote-uudistuksen vaikutuksesta julkisiin menoihin.

Neuvoston johtopäätös on, että hallituksen arviot soten kustannusvaikutuksista ovat niin puutteellisia, ettei uudistusta voida perustella kustannuksilla. Nykytiedon valossa uudistuksen vaikutus menoihin voisi olla yhtä hyvin positiivinen kuin negatiivinen, professorit katsovat.

– Koska sote-uudistuksen kustannusvaikutuksia ei pystytä tällä hetkellä käytettävissä olevan informaation perusteella luotettavasti arvioimaan, pitää uudistuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä päättää muilla kriteereillä kuin uudistuksen mahdollisilla vaikutuksilla julkisen sektorin kustannuksiin, neuvosto toteaa.

– Jos uudistus halutaan tehdä niin, että myös kustannuksia voidaan uskottavasti arvioida, on uudistus syytä toteuttaa aluksi vain rajatulla alueella muutamassa maakunnassa.

Muistion ovat tehneet neuvoston puheenjohtaja, taloustieteen professori Roope Uusitalo sekä jäsenet, professorit Torben Andersen, Anneli Anttonen, Kaisa Kotakorpi ja neuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi.

Hallituksen sote-malli on ollut jatkuvasti monien alojen asiantuntijoiden arvostelun kohteena, vaikka sote-järjestelmän uudistamista sinänsä pidetään laajalti tarpeellisena tai jopa välttämättömänä. Viime viikolla Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juha Teperi kertoi Uudelle Suomelle, että hänen arvionsa mukaan soten toteuttamisen riskit vaikuttavat tällä hetkellä suuremmilta kuin uudistuksen tekemättä jättämisen riskit. Lue lisää: Painava varoitus hallitukselle: Sote on suurempi riski kuin sen toteuttamatta jättäminen

LISÄÄ AIHEESTA:

Kohutun sote-paperin tehnyt kansliapäällikkö: ”Ydinkysymys on, pystyykö uudistus ratkaisemaan nämä 2 ongelmaa”

Sipilän ja Orpon vakuuttelu nollasäästöstä hämmensi – Näin hallitus alkujaan arvioi sote-säästöä

”Valinnanvapaus 0€” – Tämä paperi aiheutti hässäkän eduskunnassa: Paljastus, harhautus vai väärinkäsitys?

”Ovatko nämä ihmiset seonneita? Ei mitään laskelmia yhtään mistään”- Hjallis Harkimo tylyttää sotea IL-blogissa