Kasvatustieteilijät ihmettelevät tulevan Antti Rinteen (sd) hallituksen aikomusta pidentää oppivelvollisuutta.

Rinne kertoi perjantaina, että hallitusneuvotteluissa on päästy sopuun oppivelvollisuuden pidentämisestä koskemaan toisen asteen koulutusta eli lukiota ja ammattikoulua.

”Tämä uudistus kuuluu sarjaan "Koulu-uudistukset, joiden järkisyitä on hankala maailmalla suomalaista koulutusta seuraaville selittää". Erityisesti kun koko joukko asiantuntijoita on esittänyt hyvät perustelut miksi tämä on järjetön idea”, kasvatustieteen professori Pasi Sahlberg kommentoi Twitterissä.

Hän on huolissaan myös siitä, että huomio siirtyy pois muista lasten hyvinvoinnin ongelmista.

”Suurin huoli tässä onnettomassa uudistuksessa on se, että tämän varjolla voidaan huomio siirtää pois todellisista ongelmista, joista iso osa on varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lasten hyvinvoinnissa ylipäätään. Sanotaan, että rahaa ei ole. Eikä sitä olekaan.”

Toinen kasvatustieteen professori Markku Jahnukainen vastaa.

”Valitettavasti kasvatustieteilijöitä ei kutsuttu Säätytalolle asiaa kommentoimaan. Ilmeisesti hallitusneuvottelijat arvelivat osaavansa tämän asian omasta takaa.”

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

Helsingin yliopiston professori Kirsti Lonka huomauttaa, ettei oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise mitään.

”Nuoret tarvitsevat tukea, ohjausta ja kohdennettua tukea. Myös pedagoginen kehittäminen tärkeää. Ei pänttäystä, vaan kokemuksellista ja innostavaa oppimista!”

Kuntaliiton lukiokoulutuksen eritysasiantuntija Kyösti Värri korostaa mahdollisimman laajapohjaista jatkovalmistelua.

”Tähän saakka oppivelvollisuuden pidentämisen takana ovat olleet lähinnä vain osa puolueista ja taloustieteilijät. Koulutustutkijat ja -asiantuntijat eivät ole nähneet oppivelvollisuuden pidentämistä kustannustehokkaimpana ratkaisuna”, hän kommentoi Kunta-lehdelle.

Värrin mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen ei kuitenkaan ole panostus koulutukseen.

”Toivottavasti ei mennä siihen halpaan, että tämä olisi panostus koulutukseen, sillä siitähän ei ole kyse. Jos palautetaan lukio-opetuksen valtionosuuksista leikattu 120 miljoonaa euroa, niin se olisi panostus koulutukseen. Tai jos lähdetään vahvistamaan perusopetuksen tai ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta, niin ne ovat panostuksia koulutukseen.”

Myös toimitusministeristön opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on arvostellut hanketta. Hänen mukaansa oppivelvollisuuden pidentämisen hinnalla saisi kaksivuotisen esiopetuksen koko ikäluokalle ja tuhat erityisopettajaa lisää toiselle asteelle.

Oppivelvollisuuden pidennys on saanut myös tukea, sillä esimerkiksi Talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa todettiin, että pidennys voisi ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä työllisyyttä.

Lue myös:

”Sakon uhalla voi saada nuoret kouluun - tämä ei saa jäädä tulevan hallituksen ainoaksi koulutuspanostukseksi”

Hallitusneuvottelija puolustaa oppivelvollisuuden pidentämistä: ”Kokoomus vastustaa samalla intohimolla kuin aikoinaan peruskoulua”

Lisää ryöpytystä Antti Rinteen hankkeelle: ”Pakolla se ei onnistu”

Opettaja epäilee Antti Rinteen hanketta: ”100 miljoonan satsaus väärään paikkaan”

Lukiolaisperhe hyötyy jopa 900 €/vuosi – Rinteen hanke voi maksaa yli 100 miljoonaa euroa vuodessa