Poliittisen historian professori Markku Jokisipilä kummastelee valtakunnansyyttäjän päätöstä kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) asiassa.

Valtakunnansyyttäjä määräsi maanantaina poliisin aloittamaan esitutkinnan koskien Päivi Räsäsen kirjoitusta vuodelta 2004. ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” -pamfletin julkaisi Suomen Luther-säätiö, jonka verkkosivuilla 15 vuotta vanha kirjoitus on yhä saatavilla.

Valtakunnansyyttäjän mukaan on syytä epäillä, että asiassa on syyllistytty kiihottamiseen kansanryhmää vastaan halventamalla homoseksuaaleja. Poliisi oli aiemmin päättänyt, ettei asiassa aloiteta esitutkintaa eikä epäillä rikosta.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskusta johtava Markku Jokisipilä katsoo, että epäilty rikosnimike ja tapauksen aikajänne ovat ristiriidassa.

”Tutkinnan kohteena on vuonna 2004 julkaistu kirjoitus ja epäilynä kansanryhmää vastaan kiihottaminen. Kansanryhmää vastaan kiihottaminen [nykymuodossaan] kuitenkin lisättiin rikoslakiin vasta vuonna 2011. Tätä ennen voimassa ollut asetus puhui ’kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamisesta’, mistä nyt ei taida voida katsoa olevan kyse. Taannehtivan lainsäädännön kielto on keskeinen osa laillisuusperiaatetta”, Jokisipilä kirjoittaa julkisessa Facebook-päivityksessään.

”En kyllä ihmettele, jos monien oikeustaju on koetteilla tätä näytelmää seuratessa. Minulla on vaikeuksia hahmottaa, mikä on se painava yhteiskunnallinen peruste, joka sai valtakunnan syyttäjän tarttumaan tähän asiaan, josta poliisi jo aiemmin oli päättänyt olla aloittamatta esitutkintaa.”

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan oli rikoslaissa jo ennen vuotta 2011, mutta sen sisältöä muutettiin ja laajennettiin vuonna 2011. Tällöin nykyaikaistettiin kiihottamisrikoksen käsitteistöä ja tekotapoja, ja vasta tällöin kiihottamisrikoksen vihaperusteeksi lisättiin muun muassa seksuaalinen suuntautuminen, oikeusalan Haaste-lehden sivuilla kerrotaan.

Jokisipilä tuo myös esiin, että kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Tällaisen rikoksen syyteoikeus vanhenee viidessä vuodessa, ”eli olisi tässä tapauksessa vanhentunut vuonna 2009”.

Valtakunnansyyttäjä on perustellut ratkaisua sillä, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan on ”jatkuva rikos, eli se tapahtuu niin kauan aikaa, kun viesti tai kirjoitus on yleisön saatavilla”. Tällaisen rikoksen vanhentumisaika alkaa vasta, kun teksti on poistettu.

Rikoslain kiihottamispykälässä tämä ilmaistaan niin, että rikokseksi luetaan myös panettelevan tai solvaavan viestin ”pitäminen yleisön saatavilla”.

Räsänen on itse ilmoittanut, että hän ei halua vanhaa tekstiä poistettavan eikä aio poistaa myöskään toiseen rikostutkintaan liittyviä Twitter-viestejään.

LUE MYÖS: