Oikeustieteen professori Pauli Rautiainen muistuttaa, etä tasavallan presidentin Sauli Niinistön perjantaina antama lausuma perustuslain muutoksesta ei ollut ensimmäinen kerta tällä eduskuntakaudella.

”Nyt ei ollut ensimmäinen kerta istuvan eduskunnan kaudella, kun presidentti lakia vahvistaessaan ilmaisi lausumallaan, ettei eduskunnassa asiat mennyt kuten piti: päivystysuudistuksen yhteydessä hän huomautti kielellisistä oikeuksista. Mistä tämä kertoo”, Rautiainen kysyy Twitterissä.

Niinistön perjantainen lausuma liittyy uuteen tiedustelulakiin. Perustuslain muutos on edellytyksenä sille, että tiedustelulaki voi tulla voimaan vielä tällä vaalikaudella.

Perustuslain kiireellisyydestä äänestettiin tällä viikolla eduskunnassa. Osa asiantuntijoista kommentoi, että perustuslain muutos olisi tullut erikseen todeta, kun eduskunnassa kiireellisyys ja perustuslain muutos todettiin samalla kertaa. Normaalisti perustuslain muutoksen pitää käydä kahden eri eduskunnan äänestyksessä, mutta kiireellinen menettely mahdollistaa muutoksen vain yhden eduskunnan päätöksellä.

Lue lisää: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jyrähtää eduskunnan äänestysvirheestä

Edellisen kerran Sauli Niinistö antoi lausuman vuonna 2016, jolloin eduskunta päätti päivystysuudistuksesta.

Pauli Rautinen arvioi torstaina Uudelle Suomelle, että presidentin lausumat ovat harvinaisia, joten niillä on ”jykevä ohjausvaikutus”.

Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professorina Firenzen yliopistossa Euroopan yliopistollisessa instituutissa toimiva Martin Scheinin arvostelee myös perustuslakin muutoksen sisältöä.

”Synkkä päivä Suomen valtiosääntöhistoriassa ja politiikassa: presidentti vahvisti perustuslain muutoksen, jolla yksimielinen eduskunta tietoisesti heikensi yksityisyyden perusoikeussuojaa, tietämättä mitä kaikkea tuo muutos sallii. Nähtäväksi jää, onko se kalteva pinta”, hän kirjoittaa Twitterissä.

Hänen mukaansa tasavallan presidentin vahvistaman uuden perustuslain 10.4 pykälän heikoin kohta on “sotilaallisen toiminnan” käsite näennäisesti avoimena oikeutuksena murtaa viestien luottamuksellisuus.

”Rajat joudutaan hakemaan muualta kuin perustuslainkohdan epäonnistuneesta tekstistä. Myös ”vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta” on heikennys perustuslakiin, mutta vakavan uhan kynnys on oikeudellisesti kontrolloitavissa jo sanamuodon pohjalta. Sotilaallisen toiminnan suhteen vastaava kynnys joudutaan johtamaan yleisistä opeista”, Scheinin sanoo.

Muutettu perustulain pykälä on kokonaisuudessaan tässä:

”Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittaämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta.”

Lue myös:

Professori: Eduskunnan virhe menee nyt Sauli Niinistön pöydälle – ”Voi palauttaa bumerangina”

Professorit: ”Karmea virhe” äänestyksessä – Eduskunta selittää

Tiedustelulait: Eduskunta hyväksyi perustuslain pikamuutoksen äänivyöryllä