Hyvä veli -verkostoja tutkinut professori Ari Salminen ihmettelee Alkon hallituksen jäsenten kaksoisrooleja.

–Siinä voi olla vaikeuksia sovittaa erlaisia näkemyksiä ja intressejä yhteen. Henkilö on ajamassa toista asiaa ja sitten hän on sellaisessa ympäristössä missä on toisenlaiset intressit. Miten hän pystyy sovittamaan niitä yhteen? Salminen sanoo Uudelle Suomelle.

Entinen alkoholisti Jenny Rostain otti Alkon hallituksen jäsenten roolit esiin tänään tiistina Puheenvuoron blogissaan.

– Kun Alkon hallituksessa istuu [Ehkäisevä päihdetyö] EHYT ry:n toiminnan johtaja, Sosiaali- ja Terveysministeriön ylijohtaja, Työterveyslaitoksen pääjohtaja, Oriola-lääketukun hallituksen jäsen - on oiva soppa keitetty, Rostain kirjoitti.

Salminen ihmettelee käytäntöä ottaa Alkon hallitukseen henkilöitä päihteiden käyttöä vastustavilta tahoilta.

-Syntyykö siinä sitten epäuskottavuutta, että tällaisia tahoja on mukana edistämässä bisneksiä? Se on varmaan hyvä kysymys. Voi vähän ihmetellä tuollaista käytäntöä. Vähän erikoiselta kuulostaa, Salminen toteaa.

Salminen arvioi, että Alkon tarkoituksena voi olla yhtiön oma strateginen valinta.

–Alkolla saattaa olla sellainen strategia, että ottamalla sen tyyppisiä ihmisiä he jollain lailla pehmittävät sitä kuvaa, mikä yhtiöstä muuten syntyisi, eli kiillottavat ikään kuin kilpeään. Vaikka he ovat kovia myyjiä ja bisneksen tekijöitä, niin heillä on myöskin tällainen erityisesti huomioon otettu yhteiskunnallinen vastuu, jota heijastaa heidän hallituksensa kokoonpano, Salminen sanoo.

Rostain ihmettelee, haluavatko Alkon hallituksen jäseniksi päässeet tehdä samalla ehkäisevää eli valistavaa päihdetyötä, jos saavat toisaalta bonuksia ”jatkumosta, jonka mahdollistaa kansan alkoholisoituminen tai ainekin tasainen viinan juonti”.

Rostain arvostelee yksittäisiä ihmisiä enemmän järjestelmää, jossa eri hallitusten välillä on erilaisia yhteyksiä.

Salmisen mukaan vastaavanlaiset järjestelyt ovat Suomessa ”aika tavallisia”. Jotkut yhtiöt ovat asettaneet rajoituksia, joiden mukaan hallituksen jäsenillä saa olla vain rajallinen määrä hallituspaikkoja muissa yhtiöissä.

Salminen on huolissaan siitä, että Suomessa on hallitusammattilaisia, jotka hakeutuvat liiankin monien yhtiöiden hallituksiin.

–Silloin syntyy tällaista ristiinhallinnointia, jossa pahimmillaan käy niin, että sama porukka on vähän eri yhtiöiden hallinnossa valmistelemassa ja käsittelemässä asioita seuraavalle porukalle, Salminen sanoo.

Salmisen mielestä ”ainut terve tie” olisi, että yhtiöt rajoittaisivat hallitustensa jäsenten osallistumista toisten yhtiöiden hallituksiin.

-Kyllä Suomessa löytyy ihan riittävästi ihmisiä hallitustehtäviin, Salminen kertoo.

Hän korostaa, että vallan jakautuminen monipuolisesti on päätöksenteon kannalta tervettä.

–Muuten voi syntyä tällaista hyvä veli -verkottumista. Jollain tavalla löydetään aina se sama porukka, Salminen sanoo.

–Voi olla muutama ydinihminen, joka on niin monessa mukana, että voi säädellä suurta osaa yritysten strategisista linjauksista, ja sehän – vaikka vain epäiltäisiinkin tällaista – niin se ei voi olla kovin hyvä lähtökohta, Salminen sanoo.

Hän korostaa, että tilanne ei ole yhtiöiden edun eikä demokratian edun mukaista.

–Tulee keskinäistä kiitollisuudenvelkaa ja sidonnaisuutta, joka ei ole tietenkään mitään laitonta, mutta se on pikkusen jo epätervettä.

Hänen mukaansa vaarana on, että alkaa syntyä ”sulle, mulle” –tyyppistä jakoa eli tehdään palveluksia toisille ja sovitaan asioista yhdessä liikaakin.

–Ajoittain Suomessa on taipumusta tähän ja mikäli asiat jäävät kokonaan julkisuuden ulkopuolelle, syntyy keskustelua ja epäilyksiä, Salminen sanoo.

Ari Salminen toimii hallintotieteen professorina Vaasan yliopistossa.