Taloustieteen professori Matti Virén ihmettelee kansanedustajien ”epäpyhää allianssia”, joka vaatii työvoiman tarveharkinnan poistoa.

Kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Tytti Tuppurainen (sd.), Juhana Vartiainen (kok.) ja Anna Kontula (vas.) ovat tehneet lakialoitteen ulkomaisen työvoiman saatavuus- tai tarveharkinnan poistamisesta. Viréniä oudoksuttaa se, että asiaa vaativat niin vasemmiston kuin kokoomuksen edustajat.

– Olisi voinut kuvitella, että maahanmuutto, jos mikä, on asia, jossa pääomapiirien ja työväen (jota ainakin vasemmisto sanoo edustavansa) edut ovat vastakkaisia. Johtaahan maahanmuutto (työvoiman tarjonnan kasvu) väistämättä palkkojen laskuun ja pääoman tuottoasteen kasvuun, Viren kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Tarveharkinnan poiston yleisiin perusteluihin kuuluu, että se lisäisi työvoimaa, jota Suomi tarvitsee.

– Selvää tietenkin on, että yritykset haluavat vapauttaa maahanmuuton täysin, mutta on aiheellista kysyä, onko valtiovallan tehtävä markkinataloudessa ”järjestää” yrityksille työvoimaa. Jos yritys ei nykypalkkatasolla saa työvoimaan Suomesta, niin mitä sitten! Mitä kansalaiset häviävät, jos yritys perustaa työpaikkansa vaikka Intiaan. Sinne menevät palkat ja voitot, mutta eivät ne kantaväestölle tulisi, vaikka yritys tulisi Suomeen, Virén kirjoittaa.

Kenties ongelmallisin piirre tarveharkinnan poistamisessa olisi professorin mukaan se, että silloin ”nostettaisiin kädet pystyyn kotiperäisten työllisyyden esteiden purkamisesta”.

– Suomen ongelma ei kai niinkään ole ”ihmisten puute” vaan se, että nykyisillä palkoilla, veroasteilla, tulonsiiroilla, asuntohinnoilla on lähes mahdoton työskennellä kasvukeskuksissa tai edes pendelöidä niihin, hän kirjoittaa.

– Mikä siinä on niin vaikeaa, että meillä ei voi olla järjestelmää, jossa omalla palkallaan tulee toimeen (niin että palkka menee työn tekijälle eikä verokarhulle) ja työtä kannattaa sekä tehdä että tarjota työhaluisille. Kontula & kump. voisivat käyttää liike-energiaansa tämän asian pohtimiseen, ennen kuin he lähtevät hakemaan apua kaukomailta, hän toivoo.

Tarveharkinta tarkoittaa sitä, että viranomaiset arvioivat, onko EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta tulevan työntekijän palkkaaminen todella ”tarpeellista” – eli löytyisikö sisäalueelta vastaavaa työvoimaa.

Taloussanomat kertoi äskettäin, että lakialoitteen allekirjoittaneiden kansanedustajien perusteet kannatukselle ovat hyvin erilaisia. Vasemmiston Anna Kontula ei usko kokoomuksen perusteluun työvoiman määrän lisääntymisestä.

– Jos Suomessa on kysyntää kielitaidottomalle, halvalle työvoimalle, sitä on jo saatavilla ETA-alueilta, Kontula sanoi Taloussanomille.

Lehden mukaan Kontula kannattaa tarveharkinnan poistoa siksi, että hänen arvionsa mukaan se vähentäisi ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön mahdollisuutta ja helpottaisi valvontaa.