Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio.Kuva: Linda Tammisto, Helsingin yliopisto

Hallituksen oikeusvarmuusmenettelyssä ei ole kyse notifioinnista, katsoo eurooppaoikeuden professori Juha Raitio. Se tulee hänen mukaansa ilmi myös aiemmasta hallituksen itse laatimasta lakiesityksestä.

Juha Sipilän (kesk) hallitus tiedotti keskiviikkona, että se tekee Euroopan komissiolle niin kutsutun oikeusvarmuusilmoituksen, joilla se valinnanvapauden ja sote-uudistuksen ”olennaiset osat” notifioidaan. LUE LISÄÄ: Hallitus: Sote menee EU:n syyniin ”olennaisilta osin”

”Ei! Ei se ole notifiointi!” Raitio toteaa.

Silti hallituksen tiedotteessa käytetään nimenomaisesti termiä notifiointi. Raitio huomauttaa, että notifiointiin liittyy oleellisesti niin sanottu stand still -velvoite, eli että lakia ei saa säätää ennen kuin komissio on antanut siihen luvan. Nyt hallitus kuitenkin katsoo, että ”ilmoituksesta ei aiheudu estettä lakien hyväksymiselle eikä muutosta lakien voimaantulon aikatauluun”.

”Ne ovat varmasti meidän kansallista järjestelmää koskevia väittämiä, eli ajatus on silloin se, että kun voimaantulo valinnanvapauspaketille on jossakin hamassa tulevaisuudessa, niin tällä välillä ehkä ehditään notifioida”, Raitio epäilee.

”Mutta kun lähtökohta on juuri se, että notifiointiin liittyy stand still -velvollisuus. Sellaista lakia ei saada voimaan, joka ei saavuta notifioinnin kautta komission hyväksyntää”, hän toteaa.

LUE MYÖS: Hallituksen sote-ratkaisu hämmästyttää – Aino-Kaisa Pekosella heti eri tulkinta

Lisäksi Raitio nostaa esiin hallituksen vuonna 2016 antamaan lakiesitykseen taloudelliseen toimintaan myönnettävästä tuesta. Kyseinen lakiesitys viittaa EU-sääntelyyn kielletyistä valtiontuista.

Siinä todetaan, että ”tukijärjestelyn valmisteluvaiheessa” voidaan tehdä niin sanottu ”oikeusvarmuusilmoitus, jos viranomaiset ovat ylipäänsä epävarmoja siitä”, onko järjestelmässä kiellettyä valtiontukea. Se on kuvattu kokonaan eri prosessina kuin notifiointi tai ennakkoilmoitusvelvollisen valtiontuki-ilmoitus.

”Se on hallituksen omaa tekstiä, eikä se ole mielipidekysymys”, Raitio toteaa.

Konkreettisemmin ero tulee esiin, kun hallitus täyttää komission asetuksen mukaisen valtiontuen tietolomakkeen. Siinä hallituksen on ruksittava, tarkoittaako se notifiointia (kohta b) vai oikeusvarmuusilmoitusta (kohta d).

Oikeusvarmuusilmoitus tarkoittaa, että hallitus katsoo sote- ja valinnanvapausjärjestelmän olevan luonteeltaan ”ei-taloudellista” toimintaa, mutta ilmoituksella se pyytää Euroopan komissiolta vielä lisävarmuutta.

LUE JATKOJUTTU: Sote-sanasota yltyy – Nerg: ”Mikä tahansa komissiolle menevä ilmoitus on notifikaatio”

Kysymys valtiontuesta linkittyy juuri EU-jargoniin ”ei-taloudelliseen toimintaan” ja sen vastinpariin ”taloudelliseen toimintaan”. Valtiontukea voi EU:n mukaan olla vain taloudellisessa järjestelmässä, koska ei-taloudellisessa toiminnassa ei ole mukana kilpailuluonnetta.

”Tässäpä se ongelma piileekin, eli onko suomalainen sote-sektori taloudellista vai ei-taloudellista toimintaa?” Raitio kysyy.

Hallituksen mukaan kyse on ei-taloudellisesta toiminnasta, koska se täyttää ”solidaarisuusperiaatteen” ehdot: järjestelmällä on sosiaalinen tavoite (julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto), kuuluminen on pakollista (perusoikeus), rahoitus perustuu pakollisiin maksuihin (verotus), eivätkä maksut ole suhteessa henkilöiden riskiin (verotus on tulo- ja kulutusperusteista) ja järjestelmään kuuluu sääntelyä ja valvontaa (maakunnat, ministeriöt).

”Hallitus siis sanoo, että sote- ja valinnanvapauslakipaketti ei ole taloudellista toimintaa eikä sitä sen vuoksi tarvitse notifioida. Mutta minä sanon, että tämä on asia, jossa on sekä taloudellista että ei-taloudellista toimintaa”, Raitio toteaa.

”Valinnanvapauslaki luo tähän elementtejä, joissa on taloudellisen kilpailun luonne ja siitä tulee valtiontukiongelmia”, hän jatkaa.

Raitio viittaa Euroopan tuomioistuimen Slovakia-ratkaisuun, jossa tuomioistuin katsoi, että maan terveydenhuoltojärjestelmässä oli taloudellista toimintaa siitä huolimatta, että komissio oli aiemmin katsonut, ettei siinä ole. Ratkaisussa Raition mielestä on oleellista se, että siinä kilpailtiin laadulla.

”Tämä laatukilpailun sivuuttaminen kokonaan suomalaisessa keskustelussa on minusta virhe, koska monella eri kommentoijalla on ollut se näkemys, että tähän liittyy kilpailua laadulla. Ei välttämättä kaikilla alueilla, mutta sillä ei olekaan merkitystä, vaan joillakin alueilla sitä voi ilmetä.”

”Siksi tämä ajatusmalli, että tämä sote- ja valinnanvapauslakipaketti on pelkästään ei-taloudellista toimintaa ei nyt ole tarpeeksi tarkka”, Raitio sanoo.

Näitä valtiontukiongelmia nosti ensimmäisen kerran esiin Korkein hallinto-oikeus joulukuussa 2017 antamassaan lausunnossa. Jos notifiointikiistasta on saattanut syntyä kuva teoreettisesta juridiikan väittelystä, voi hallituksen ratkaisulla olla selviä konkreettisia ja veronmaksajien kukkarossa tuntuvia vaikutuksia.

”Pelkkä notifioimattomuus vaikuttaa kahteen seikkaan. Ensiksi se tekee sen, että kansalliset tuomioistuimet – Suomen tapauksessa yleensä Korkein hallinto-oikeus – voivat antaa tuomioita, joissa takaisinperitään sellaisia valtiontukia, jotka ovat pelkästään notifioimatta. Se on aika kova juttu”, Raitio toteaa.

”Tämän takia se oli niin iso kysymys, kun Korkein hallinto-oikeus joulukuussa 2017 katsoi, että konkurssisuojan ja veroetujen takia tässä valinnanvapauslakipaketissa on valtiontukielementtejä, jotka pitäisi notifioida.”

Se toinen seikka, jonka Raitio nostaa esille liittyy luottojen lainatakauksiin, sillä taloudellisessa järjestelmässä nekin voidaan tulkita kielletyksi valtiontueksi.

Asiaa on pitänyt kiivaasti esillä Kuntien takauskeskus (KTK), joka on kuntien ottamien luottojen takuuna verotusoikeuden ohella. Mikäli tuettuja lainoja siirtyy maakunnille, pitäisi järjestelmä KTK:n mukaan notifioida kuten aikoinaan nykyinen järjestelmäkin.

KTK:n toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen esitteli viime syksynä Helsingin Sanomissa takauskeskuksen laskelmaa, jonka mukaan rahoituskustannuksiin voi tulla 80–400 miljoonan euron lisäys, jos valtiontakauksiin ei hankita oikeudellista varmuutta.

”Tämä takausproblematiikka on yksi konkreettinen esimerkki ja se on vakava juttu. Se liittyy maakuntien rahoitukseen heti. Se on asia, joka ei ulotu 3,5 vuoden päähän kuten valinnanvapaus, vaan se alkaa vaikuttaa saman tien kun tiedetään sote-paketin kohtalo”, Raitio sanoo.

LUE MYÖS: Petteri Orpo vetoaa kansanedustajiin – Valinnanvapauden erottaminen sotesta ”mahdotonta”