Kansalaisaloite kaivoslain muuttamisesta etenee eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen mukaan kaivoslakia pitäisi uudistaa monilta osin.

Aloitteessa halutaan muutosta esimerkiksi kaivosmineraalien omistukseen, mikä käytännössä tarkoittaisi kaivostoiminnan hyötyjen jakamista uudella tavalla.

Aloitteessa ehdotetaan myös, että vakuudet ympäristövahinkojen, konkurssien ja jälkitöiden varalle pitäisi säätää riittäviksi ja että kaivostuotannosta maksettaisiin kohtuulliset hyödyntämiskorvaukset yhteiskunnalle. Lisäksi suhdetta ympäristölupaan pitäisi muuttaa.

Kansalaisaloitteen yhtenä pontimena on ollut brittiyhtiö Beowulf Miningin Heinävedelle kaavailema grafiittikaivos.

LUE MYÖS: Kaivospomo: Dragon Mining sai kohukaivoksen vanhalla lailla – uusi olisi voinut jättää 300kg kultaa kallioperään

”Heräsimme ajattelemaan, millainen uhka kaivos olisi puhtaalle luonnolle ja paikallisille, jo olemassa oleville elinkeinoille. ­Kaivosyhtiöillä on liian paljon valtaa. Niille tulee va­raus­ilmoituksen jälkeen malmin­etsintäluvat ja sitä kautta ne pääsevät toimimaan. Kunnalta puolestaan pyydetään lausuntoa, mutta lausunnolla ei ole suurta painoarvoa. Tähän täytyy saada muutos”, sanoo kansalaisaloitteen toinen vireillepanija, Pro Heinävesi -liikkeen puheenjohtaja Jukka Leppänen.

Hän toivoo, että aloite otetaan eduskunnassa vakavasti. Eduskunta on tosin hyväksynyt vain kaksi kansalaisaloitetta ja nekin muutettuina.

Kaivostoiminta on noussut keskusteluun akkuihin liittyvän kiinnostuksen ja alan lukuisten ongelmien seurauksena. Yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut merkittävästi vuodesta 2011, jolloin nykyinen kaivoslaki tuli voimaan.

LUE MYÖS: ”Ei voi olla niin, että Suomen maaperän rikkaudet ovat kenen tahansa käytettävissä” – 2 kokoomuslaista haluaa uusia kaivoslain

”Kaivostoiminnan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on kriisiytynyt. Kaivoslain uudistaminen nähdään keinona sen palauttamiseksi”, sanoo ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta.

Perimmäinen ongelma ei Määtän mukaan ole vain kaivoslaissa, vaan useiden lakien välisissä sotkuisissa suhteissa. Kaivostoimintaa säätelevät niin kaivoslaki kuin esimerkiksi ympäristönsuojelulaki ja maankäyttö- ja rakennuslakikin.

”Kaivoslaista on tullut tavallaan syntipukki, vaikka monelta osin kysymys on muusta ympäristölainsäädännöstä ja sen asettamien vaatimusten säätämisestä oikealle tasolle”, Määttä sanoo.

Kaivostoiminnan sääntelyn puutteita perataan kolmessa tuoreessa dokumentissa: kansalaisaloitteessa, hallitusohjelmassa ja selvityshenkilö Pekka Vihervuoren työ- ja elinkeino­ministeriölle tekemässä raportissa.

Kesäkuussa julkaistun selvityksen mukaan kaivostoiminnan hankkeita pitäisi käsitellä kokonaisuuksina, vaikka toimintaan vaikuttavat monet lait. Vihervuori ei kuitenkaan esitä kaivoslakiin perustavanlaatuisia muutoksia.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kaivoslainsäädäntöä uudistetaan. Elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk) mukaan uudistuksen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason ja paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen sekä kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen.

LUE MYÖS: ”CETA ei estä Suomea säätämästä uutta kaivosveroa” – Nyt puhuu kansanedustajien lobbariksi syyttämä asianajaja

Ministeri korostaa sähköpostitse antamassaan kommentissa ympäristövakuuksien riittävää tasoa ja kaivosveron selvittämistä siten, että veron tuotto kohdistuisi kaivospaikkakunnille. Hänen mukaansa hallitusohjelman kirjaukset vastaavat osin kansalaisaloitteen esiin nostamiin huoliin.

Professori Määtän mukaan kaivostoiminnan hyötyjen jääminen Suomeen voidaan taata esimerkiksi veroratkaisuilla.

”Radikaalia muutosta ei välttämättä tarvita”, hän sanoo.

LUE MYÖS: Kansanedustaja: Näin kohuttu kaivoslaki syntyi – ”Monella saattoi olla jo vaalit mielessä”