Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg korostaa perustusvaliokunnan näkemyksen merkitystä, kun Suomi valmistautuu neuvottelemaan Euroopan komission esittämästä elpymisvälineestä ensi viikonlopun huippukokouksessa.

Perustuslakivaliokunta on epäillyt, että komission esittämässä 750 miljardin euron elvytysrahastossa olisi piirteitä, jotka rikkoisivat EU:n perussopimuksia tuoden muun muassa kyseenalaista yhteisvastuullista lainanottoa unioniin. Valiokunta katsoi, että komission esitys edustaisi sekä laadullisesti että rahoituksen määrän osalta uudenlaista elementtiä unionin toiminnassa.

EU:n neuvoston oikeuspalvelu katsoo kuitenkin 24. kesäkuuta antamassaan kirjallisessa lauaunnossa, että komission ehdotukset ovat EU:n perussopimusten mukaisia. Sanna Marinin (sd) hallituksen EU-ministerivaliokunta yhtyy Euroopan unionin neuvoston oikeuspalvelun näkemykseen.

Leino-Sandbergin mukaan elpymisrahastoa koskenut oikeudellinen keskustelu on Suomessa ollut hyvin poikkeuksellista.

“Valtioneuvoston asiaa koskeneesta kirjelmästä oikeudellinen arviointi puuttui kokonaan. Perustuslakivaliokunnan asiassa antama lausunto on yksi merkittävimmistä sen koskaan antamista ja asettaa selkeitä rajoja valtioneuvoston toiminnalle. Suuri valiokunta päätti kuitenkin sivuuttaa sen. Jos eurooppaministeri tämän jälkeen kuittaa perustuslakivaliokunnan asettamat reunaehdot toteamalla, ettei Suomella ole mitään kynnyskysymyksiä neuvotteluissa, kyseessä on kiistatta vakava valtiosääntöoikeudellinen konflikti”, hän kirjoittaa Perustuslakiblogissa.

Leino-Sandberg huomauttaa, että pääministeri Sanna Marin ohitti oikeudelliset kysymykset ulkoistamalla arvioinnin neuvoston oikeuspalvelulle ja sittemmin hallitus ilmoitti yhtyvänsä oikeuspalvelun näkemykseen.

“Strategia on sinänsä nerokas, jos ehdotusta oli päätetty kannattaa oikeudellisista haasteista huolimatta. Kukaan ei varmasti odottanut oikeuspalvelun toteavan ehdotusta perussopimusten vastaiseksi – auki oli lähinnä se, millä oikeudellisella argumentoinnilla se peruuttaisi omista aikaisemmista tulkinnoistaan”, hän kommentoi.

Samalla Leino-Sandberg huomauttaa, ettei neuvoston oikeuspalvelu arvioi ehdotuksia Suomen perustuslain kannalta.

”Neuvoston oikeuspalvelun elpymisrahastoa koskeva lausunto on erittäin poikkeuksellisesti julkaistu, tilanteessa jossa sitä oli jo siteerattu lehdistössä laajasti. Lausunnon julkisuuteen liittyy strateginen, poliittinen intressi: kun neuvoston oikeuspalvelukin pitää ehdotusta (joillakin korjauksilla) mahdollisena, miksi sitä kukaan vastustaisi”, hän sanoo.

Oikeuspalvelun arvio on Leino-Sandbergin mukaan useilta kohdin täysin linjassa perustuslakivaliokunnan lausunnon kanssa. Se korostaa, että komission ehdotus on ennen näkemätön sekä periaatteellisesti, laadullisesti että mittakaavaltaan ja että sitä on aikaisemmin pidetty toimielimissä oikeudellisesti mahdottomana (toinen esimerkki). Oikeuspalvelu edellyttää omien varojen päätökseen tarkennuksia, jotka selkeyttävät jäsenvaltioiden vastuuta velanotosta. Nämä ovat samoja seikkoja, joiden perusteella perustuslakivaliokunta piti mahdollisena, että omien varojen päätöksen hyväksyminen edellyttäisi Suomessa perustuslain 94 §:n 2. momentin soveltamista.

”Oikeuspalvelu on kuitenkin valmis näkemään toimen kertaluonteisena ja väliaikaisesti sovellettavana. Samalla oikeuspalvelu nielaisee sangen mukisematta sen, että erillisrahastoon sijoittaminen ratkaisee perussopimusten budjettikuriin ja budjettitasapainoon liittyvät vaatimukset. Pohtimatta jää näiden määräysten tarkoitus, ellei niillä ollut tarkoitus kieltää juuri tämänkaltaista lainanottoa”, Leino-Sandberg toteaa.

Hän painottaa, että elpymisrahasto ei ole kertaluonteinen eikä väliaikainen.

“Se luo 40 vuotta voimassa olevan rakenteen, jota on helppo soveltaa uudelleen, kun toiminnan rahoittamisesta velaksi on jo aikaisemmin sovittu. Muutoksena se ansaitsisi demokraattisessa yhteiskunnassa perusteellisen käsittelyn, jossa uuden rahoitusmallin valtiosääntöisiä ja muita vaikutuksia arvioitaisiin huolella ja avoimesti.”

Perussopimusten venyttämisellä on Leino-Sandbergin mukaan myös hintansa, sillä venyttäminen nakertaa niiden uskottavuutta.

“Toimivallan rajoista muistuttamisessa ei ole kyse vain kiusanteosta tai kapuloiden heittämisestä rattaisiin. Sillä suojellaan unionin toiminnan hyväksyttävyyttä. Viime vuosina useat jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuimet ja korkeimmat oikeudet ovat antaneet ratkaisuja, joissa unionin katsotaan ylittäneen toimivaltansa rajat. EU-kuplassa näihin haasteisiin suhtaudutaan kärsimättömästi. Niiden taustalla on kuitenkin perustavaa laatua oleva kysymys, johon elpymisrahastossakin palataan: voiko EU päättää oman toimivaltansa rajat?”

Hän korostaa, että Suomen valtiosääntöjärjestelmässä perustuslakivaliokunta määrittelee, miten perustuslakia tulkitaan ja mitkä asiat määritellään valtiosääntökysymyksiksi.

”EU-asioissa valtiosääntöarvio on mahdoton tehdä huomioimatta myös niitä EU-oikeuden määräyksiä, joita arviointi koskee. Jos perustuslakivaliokunnan tulkinta on ristiriidassa valtioneuvoston EU-poliittisten linjausten kanssa, se on toki houkuttelevaa pyrkiä sivuttamaan. Samalla kuitenkin kyseenalaistetaan se tapa, jolla Suomessa perustuslain mukaisuutta valvotaan. Tämä on elpymisrahastoakin suurempi periaatteellinen kysymys, johon nykyinen hallitus ja suuri valiokunta näyttävät suhtautuvan silmiinpistävän kevyesti”, Leino-Sandberg sanoo.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel esitteli eilen perjantaina hieman muokatun uuden ehdotuksen EU:n elvytyspaketiksi. Myös muokattu elpymisväline on kooltaan komission alkuperäisen esityksen mukainen ja myös avustusten ja lainojen suhde on sama; 500 miljardia euroa jaettaisiin avustuksina ja 250 miljardia lainoina.

Elvytyksen osana on tarkoitus päättää EU:n monivuotisesta budjetista. Michelin ehdotuksessa seitsenvuotinen rahoituskehys on pienempi kuin komission ehdotuksessa. Rahoituskehyksen pienentäminen kuului Suomen tavoitteisiin. Komission ehdotti 1100 miljardia euroa, Michel 1074 miljardia euroa.

Sanna Marinin mukaan Suomi vaatii edelleen kahta suurta muutosta elpymisvälineeseen.

”Tarvitsemme pienemmän välineen ja paremman avustusten ja lainojen suhteen”, Marin linjasi perjantaina.