”Eikö ole varomattomasti kirjoitettu?”. Näin kysyy Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen lukiessaan hallituksen lakiluonnosta irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä.

Professori katsoo, että luonnoksessa on yksi perustavaa laatua oleva ongelma: onko henkilöperusteinen irtisanominen muuttunut siinä oikeasti kollektiiviseksi eli yritysperusteiseksi irtisanomiseksi. Silloin se olisi ristiriidassa Suomenkin ratifioiman kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen 158:n kanssa. Sopimus koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä.

”Ei tähän esimerkiksi karenssia voi laittaa enää ollenkaan. Siinähän ehdotettiin vain karenssin vähentämistä, mutta eihän tällaisessa tilanteessa voi olla enää mitään karenssia oikeasti. Se olisi hyvä miettiä”, Koskinen arvioi Uudelle Suomelle.

”Kyllä tämä ilman muuta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa herättää kysymyksiä.”

ILO:n yleissopimuksessa 158 todetaan, että työsuhdetta ei saa päättää ilman pätevää perustetta, joka liittyy joko työntekijän taitoon tai käytökseen, eli henkilöperusteisiin, tai ”yrityksen, laitoksen tai toimipaikan toimintaedellytyksiin”, eli kollektiivisista syistä.

Koskinen arvioi, että muokatessaan henkilöperusteisia irtisanomiskriteerejä hallitus on vahingossa tehnyt kriteereistä yrityksestä johtuvia eli kollektiivisia.

”He suoraan tässä nyt toteavat sen, mikä tässä onkin suurin ongelma, että tämä ei enää ole ainakaan pääasiallisesti henkilökohtaisella perusteella tapahtuva työsuhteen päättäminen, vaan tämä on enemmänkin nyt kiinni henkilöstön määrästä ja työnantajan olosuhteista.”

Koskisen viittaama kohta löytyy lakiluonnoksen perusteluista, joissa hallitus käy läpi, miksi erilaisen irtisanomiskynnyksen asettaminen ei ole perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastainen.

”[K]oska irtisanomiskynnyksen korkeus olisi riippuvainen nimenomaan työnantajan henkilöstön määrästä ja sen myötä työnantajan olosuhteista, ei työntekijän henkilöön liittyvistä seikoista”, lakiluonnoksessa perustellaan.

”Jos tämän nyt aivan sananmukaisesti ottaa, tämä ei ole enää ainakaan pääosin henkilöön liittyvä palvelussuhteen päättäminen, vaan tämä on työnantajan kokoon liittyvä päättäminen. Se sanotaan suoraan: ’ei työntekijän henkilöön liittyvistä seikoista’”, Koskinen sanoo.

”Irtisanomiskynnyksen korkeus olisi riippuvainen nimenomaan työntekijän henkilöstön määrästä ja olosuhteista.”

Lopputulos voi siis tavoitteen kannalta olla nurinkurinen. ”Irtisanomislaiksikin” kutsutun lakiesityksen on epäilty olevan yhdenvertaisuuspykälän vastainen asettaessaan eri työntekijät erilaiseen asemaan ja nyt väistäessään sitä esitys ajautuukin seuraavan pulman eteen.

Työoikeuden professori tunnistaa, että luonnoksessa on selvästi pyritty vaikuttamaan juuri henkilöperusteiseen kynnykseen, mutta perustelujen vahva ankkuroiminen työnantajan kokoon ja olosuhteisiin saa Koskisen miltei epäuskoiseksi.

”Kun näin varomattomasti sen sanot, niin kuin hallituksen esityksessä se tässä sanotaan, niin pakkohan tämä on ottaa tosissaan”, hän pohtii.

”Vaikka toisaalta kerrotaan, että jotakin pitää olla virhettä työntekijässäkin, mutta kuitenkin se keskeisin seikka on työantajan koko ja työantajan olosuhteet. Silloin jos se on keskeisintä, päättäminen tapahtuu työantajasta johtuvasta syystä. Silloin koko konstruktio menee aivan toisenlaiseksi. Se on nyt niin varomattomasti tähän laitettu”, Koskinen jatkaa.

”Tämähän ei vähän kärjistäen ole enää henkilökohtainen päättämisperuste.”

Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) on hallituksen lakihanketta puolustaessaan vedonnut, kuinka Saksassa raja kulkee juuri 10 hengen yrityksissä, ja että näin pieniä yrityksiä eivät irtisanomissäädökset koske juuri lainkaan. Koskinen huomauttaa, että Saksa ei olekaan ratifioinut eli vahvistanut ILO:n yleissopimusta, johon hän nyt viittaa.

Julkisuudessa on paljon keskusteltu myös siitä, miten laki irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä vaikuttaisi työllisyyteen. Lakiluonnoksessa niitä kuvataan positiiviseen sävyyn, mutta myönnetään, että ”vaikutukset ovat epävarmoja”.

”Lainsäätäjän liikkumatilaan kuuluu se, että sääntelyn vaikuttavuus on vielä säätämisvaiheessa jossakin määrin epävarmaa, jos sääntelylle voidaan kuvata tavoiteltu johdonmukainen vaikutusketju”, luonnoksessa huomautetaan.

”Tässä esityksessä irtisanomiskynnyksen madaltamisen arvioidaan rohkaisevan pieniä yrityksiä ottamaan askeleen lisätyövoiman palkkaamiseen. Tämä on omiaan lisäämään työllisyyttä. Jos työntekijä irtisanotaan uuden säännöksen perusteella, hänen tilalleen palkataan yleensä uusi työntekijä. Työllisyysvaikutus muodostuisi myönteiseksi vähintäänkin tuon kannustevaikutuksen verran”, lakiluonnoksessa pohditaan työllisyysvaikutuksia.

LUE LISÄÄ:

Hallitus lähetti ”irtisanomislain” arvioitavaksi – Professorilta välitön tyrmäys HS:ssa

”Suomi sahaa itseään jalkaan” – Näin eduskuntapuolueet vastasivat irtisanomissuojaan

Juha Sipilä vastasi lakkoilmoituksiin : ”Eduskunnalta selvä linja – kehotan vakavaan harkintaan”

Nyt tuli kova ilmoitus: Kahden päivän lakko alkaa 22.10.2018