Perussuomalaiset vetää puoleensa nyt myös porvareita, arvioi Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Hanna Wass. Hän lanseeraa uuden termin, perusporvari.
”Yritin keksiä jotain, millä kuvata tätä gentrifikaatiota”, hän sanoo ja pyytää anteeksi sanahirviötä.
Gentrifikaatio tarkoittaa keskiluokkaistumista ja kuvaa sitä, että keskiluokkaista väestöä muuttaa alueelle, joka aiemmin on ollut työväenluokkainen. Ilmiön johdosta asuntojen ja vuokrien hinnat nousevat ja kotitalouksien koko pienenee. Esimerkki tällaisesta alueesta on Helsingin Kallio.
Kuvaavaa on, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho julkaisi huomiota herättäneen kuvan Helsingin Kallio A -äänestysalueen tuloksesta. Kuvasta käy ilmi Halla-ahon keränneen äänestysalueen suurimman saaliin eli 122 ääntä. Kuva tulkittiin kuittailuksi, sillä Halla-aho ohitti vihreiden kärkinimet näiden vahvalla kannatusalueella. Toisaalta Halla-aho sai paljon kannatusta rikkaissa kaupunginosissa kuten Helsingin Eirassa.
Wass toteaa, että Halla-ahon kaudella perussuomalaisista on tullut talousmielessä selkeämmin oikeistolainen puolue, mikä tekee siitä varteenotettavan vaihtoehdon porvariäänestäjille.
”Se ei enää ole mikään maan hiljaisten tai vähäväkisten puolue ainoastaan”, Wass sanoo perussuomalaisista.
Wass on samassa tutkimushankkeessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Timo Kauppisen kanssa. Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -hankkeessa mukana oleva kaksikko esiintyi keskiviikkoillan A-studiossa, ja Kauppinen sai tv-ohjelman jälkeen sähköpostin mieheltä, joka tienaa 100 000 euroa vuodessa. Sähköpostin lähettäjä totesi olevansa huolissaan siitä, että Suomi muuttuu oleskeluyhteiskunnaksi ja hyvinvointiturismin tyyssijaksi. Hän pelkää, että pakka hajoaa, jos sosiaalietuuksissa ei pidetä tiukkaa rajaa.
Halla-aholla on miehelle vastaus. Puoluejohtaja on käyttänyt muun muassa termiä hyvinvointiturismi.
”Kaikki tietysti sanomme ensin, että täytyy olla vahva hyvinvointivaltio ja kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta kun lähdetään keskustelemaan siitä, millä keinoilla se saavutetaan, erot tulevat esiin. Ajatellaanko, että yhteisillä varoilla autetaan heikompiosaisia ja se on kaikkien etu, vai että on heikompiosaisten omakin etu, että he aktivoituvat?”
Tässä mielessä perussuomalainen puolue on muuttunut Halla-ahon aikana. 1990-luvun puolivälissä puhuttiin uudesta radikaalista oikeistosta, jota Halla-aho Wassin mukaan edustaa hyvinkin puhdasverisesti.
”Puolue on arvokonservatiivi sosiokulttuurisella ulottuvuudella ja tekee kuitenkin oikeistolaista talouspolitiikkaa.”
Sähköpostin lähettänyt mies totesi, ettei yllättynyt ollenkaan perussuomalaisten porvarikannatuksesta. Miehen mukaan porvarikannattajat eivät kuitenkaan koskaan kehtaisi toisilleen myöntää äänestävänsä perussuomalaisia.
”Perussuomalaiset on sellainen salarakas”, Wass sanoo.
Wassin mukaan demareista ei enää valu kannatusta perussuomalaisiin. Laajoista asennetutkimuksista näkyy, että demarit ja perussuomalaiset eivät ole kilpailleet samoista äänestäjistä enää vuoden 2014 jälkeen. Keskeinen kilpailu-ulottuvuus on ollut pikemminkin perussuomalaiset ja keskusta, mikä realisoitui näissä vaaleissa toden teolla, kun keskusta ainoana menetti paikkoja ja vieläpä valtavan määrän, 18 eduskuntapaikkaa.
Wass arvelee, että myös kokoomuslaisia tähyää perussuomalaisten suuntaan nyt, kun puolue on siirtynyt talouspolitiikassaan selkeästi oikealle. Niinpä kysymys sdp:n vuotamisesta perussuomalaisiin ei enää ole relevantti. Tarkkaa data-analyysiä Wassilla ei kuviosta vielä ole, vaan kyse on tässä vaiheessa tuntumasta ja aluetason päättelystä, jota hän pitää melko selvänä.
”Kaikki äänestäjät eivät tietenkään tule siirtymästä, vaan perussuomalaisia kävi äänestämässä myös moni, joka ei aiemmin ole äänestänyt.”
Ei tule myöskään unohtaa, että perusporvareiden lisäksi kovan linjan kansallismieliset äänestävät perussuomalaisia. Heitä puhuttelee jyrkentynyt maahanmuuttoasenne. Nuiva ilmastoajattelu taas vetoaa asumiskeskusten laitamilla asuviin, missä tarvitaan autoa. Päälle tulee myös EU-kriittinen ulottuvuus.
”Perussuomalaisilla on useita eri kannattajaprofiileja. Kasvun tulppa on nyt irronnut. He ovat olleet nerokkaita, kun ovat huomanneet eri tavalla kuin muut, missä on sokeita pisteitä.”
Wass tarkoittaa, että valtaosa ihmisistä hahmottaa äänestäjiä yhä vanhan nelikentän kautta, oikeisto–vasemmisto-akselilla ja liberaali–konservatiivi-akselilla. Perussuomalaiset on havainnut myös väliin jäävät siivut, joita ovat esimerkiksi alueellinen tasa-arvo, ilmastonmuutos ja EU-politiikka. Wass huomauttaa, että käynnissä oleva polarisaatio on moninapaista ja on yksinkertaistavaa puhua pelkästään kahtia jakautumisesta.
Vielä Soinin aikana perussuomalaiset oli arvokonservatiivinen työväenpuolue, joka yritti yhdistää vasemmisto- ja oikeistopopulismia. Puolue arvosteli markkinakuria, niukkuuspolitiikkaa ja EU-ratkaisuja, mikä on Halla-ahon kaudella jäänyt sivuun ja samalla ovi on avautunut porvareille.
Eduskuntavaaleja jo aiemmin analysoinut Wass huomauttaa, että ensimmäisenä jytkyvuonna 2011 tärkein syy äänestää perussuomalaisilla ei ollut maahanmuutto tai EU, vaan halu saada liikehdintää jämähtäneeseen puoluekenttään.
Sdp aikoo puoluesihteerinsä mukaan käydä hallitusneuvotteluja talousulottuvuus edellä. Wass uskoo, että kyseessä on tietoinen valinta siinä mielessä, että ainakaan perussuomalaisten kanssa ei voitaisi tällöin löytää yhteistä säveltä. Puolueet ovat talouslinjoiltaan niin kaukana toisistaan.
Samaan aikaan Wass huomauttaa, että jos painotetaan vain talouspolitiikkaa ja pohditaan puolueen muuttumista salonkikelpoisemmaksi, jää pimentoon, että myös radikaalit maahanmuuttovastaiset blokit ovat voimistuneet. Silloin jää jotakin oleellista hahmottamatta siitä, millainen puolue perussuomalaiset pohjimmiltaan on.
Lue myös:
Näkökulma: Halla-ahon tilaisuus meni aivan Trumpiksi – Mikrofoni pois toimittajalta
