Suomessa vuonna 2017 käynnistyvä kaksivuotinen perustulokokeilu on maailman mittaluokassa ainutlaatuinen, arvioi Kelan tutkimusjohtaja, perustulomallia pohtivan työryhmän puheenjohtaja, professori Olli Kangas.

– Tämä on mielenkiintoinen kokeilu ja maailmanlaajuisesti oikeastaan yksi suurimpia tämän tyyppisiä kokeiluja, mitä missään on tehty, Kangas arvioi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Perustulokokeilu toteutettaisiin valtakunnallisesti, mutta kokeilun vaikutuksia tarkasteltaisiin myös hyvin paikallisesti, Kangas toteaa. Suomalaiset valittaisiin kokeiluun mukaan käytännössä arpajaismenetelmällä.

– Miten nämä arpajaiset toteutetaan, niin meillä on tämän vuoksi perustuslain asiantuntijoita mukana pohtimassa, millä tavalla kokeilu on mahdollista perustuslain puitteissa tehdä, Kangas sanoo ja lisää, että ihmisten valitseminen pelkästään vapaaehtoisuuden pohjalta voisi tuottaa kokeilun kannalta vinoutuneita tuloksia.

Suomessa kokeiltavaa perustulomallia ei ole vielä valittu. Kangas esitteli eilen Helsingissä erilaisia päälinjoja perustulokokeiluun. Ne ovat täydellinen ja osittainen perustulomalli sekä negatiivisen tuloveron vaihtoehto.

– Meidän tehtävämme valtioneuvoston kanslian tehtävänannon mukaan on esittää poliittisille päättäjille erilaisia malleja 30.3. mennessä, joista sitten valitaan yksi tai muutama malli, joita ruvetaan valmistelemaan eteenpäin. Marraskuun 15. päivä 2016 on tarkoitus tehdä päätökset siitä, millä mallilla tai malleilla lähdetään kokeiluun, Kangas toteaa.

Radiohaastattelussa Kangas ei halunnut ottaa kantaa siihen, mikä summa Suomessa kansalaisille voitaisiin maksaa. Hän kuitenkin huomautti, että perustuslain takaama perustoimeentulo asettaa ”perälaudan”, eli vähimmäisrajan. Suomessa on erilaisia perusturvaetuuksia, mutta esimerkiksi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat 705 euroa kuukaudessa.

Hollannissa Utrechtin kaupunki aloittaa yhdessä kaupungin yliopiston kanssa kansalaispalkkakokeilun, jossa yksineläville maksetaan Kankaan mukaan noin 850 euroa ja pariskunnille 1 300 euroa. Tämä malli voisi olla Kankaan mukaan Suomelle ”yksinkertaisesti liian kallis”.

– Hollannin sosiaalipolitiikka on monelta osin anteliaampi kuin meidän sosiaalipolitiikkaamme. Esimerkiksi heidän eläkejärjestelmänsä ja kansaneläkkeensä on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin meillä, mikä tarkoittaa myös sitä, että heidän perälautansa - pienin mahdollinen maksettava summa - asettuu korkeammaksi kuin meillä, Kangas kertoo.