Suuri osa suomalaisten nykyisestä masennuksesta liittyy työperäiseen uupumukseen ja työn ongelmiin, väittää Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen, joka on tutkinut myös psykologian ja psykiatrian historiaa.

Äskettäin Hulluuden historia -teoksen julkaissut Pietikäinen puhuu työuupumuksesta ammattiliitto JHL:n Motiivi-jäsenlehdessä.

Pietikäinen muistuttaa, että Suomessa työuupumuksen perusteella ei saa sairauslomaa.

– Väitän, että jopa nykyinen ihmisten masennus liittyy pitkälti työperäiseen uupumukseen ja ongelmiin. Miksi Hollannissa on työuupumusta mutta ei meillä? Hollannissa se on yleisimpiä diagnooseja, mutta Suomessa käytetään vastaavista oireista masennusta, Pietikäinen sanoo Motiiville.

Pietikäinen arvelee, että Suomessa työuupumus-diagnoosia ei ole otettu käyttöön ”poliittisista syistä”.

– Silloin alettaisiin puhua työympäristöstä ja rakenteista enemmän, Pietikäinen sanoo.

Pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvää työuupumusta ei Suomessa lueta sairaudeksi, mutta siihen liittyy riski sairastua muun muassa masennukseen ja unihäiriöihin, Terveyskirjasto kertoo. Suomessa työuupumus ei koskaan ole yksinään sairausloman peruste. Jotta sen perusteella voi saada sairauslomaa, täytyy oireiden täyttää masennuksen tai jonkin muun sairauden diagnostiset määritteet.

Suomalaisasiantuntijoilla on eriäviä mielipiteitä masennuksen ja työuupumuksen suhteesta.