Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll sanoo, että Suomeen kohdistettavaan informaatiovaikuttamiseen on suhtauduttava vakavasti ja myös vaaleihin vaikuttaminen on mahdollista. Hän linjaa, että tietoista valtiollista vaaleihin vaikuttamista voi pitää yhtenä hybridivaikuttamisen muotona.

–Hybridivaikuttamisessa vaikuttaja pyrkii hyväksikäyttämään nimenomaan yhteiskunnan kriittisiä ja haavoittuvia kohteita, joiden kautta voidaan vaikuttaa yhteiskunnan yhtenäisyyteen, poliittiseen päätöksentekoon ja luomaan yleistä epäluottamusta. Vaalit on tässä yhteydessä nähtävä potentiaalisena vaikuttamisen kohteena, hän kommentoi blogissaan.

Limnéllin mukaan valtiollisilla toimijoilla, joita hänen mukaansa voi pitää vakavimpana vaikuttamisen uhkatekijänä, ilmenee nykyhetkessä motiivia vaikuttaa toisen valtion vaaleihin. Samalla hän korostaa, että ihmisten luottamus vaalien rehellisyyteen ja oikeellisuuteen on puolestaan toimivan demokratian edellytys.

–Vaalien luotettavuuteen voidaan vaikuttaa ilman, että käytettäisiin varsinaisia konkreettisia vaikutuskeinoja kuten äänestäjärekisteriin hakkeroituminen tai vaalituloksen manipulointipyrkimykset. Digitalisaation ja sosiaalisen median voimistumisen aikakautena huomio kiinnittyy yhä enemmän ihmisten mielikuviin vaikuttamiseen. Esimerkiksi huhut ja epäilyt vaalien rehellisyydestä voivat voimistuessaan vaikuttaa vakavastikin luottamuksen heikkenemiseen. Se, että ihmiset saadaan uskomaan, että jotain on tapahtunut tai millainen ehdokas ”todellisuudessa” on, voi olla yhtä suuri vaikutus äänestyskäyttäytymiseen kuin oikeilla tapahtumilla ja tiedoilla. Tai vaikka äänestysjärjestelmässä ei olisikaan mitään ongelmia, saatetaan tarkoituksella pyrkiä synnyttämään mielikuvia, että äänestysprosessissa on puutteita eikä vaalien tulokseen voi luottaa, Limnéll kuvailee.

Vaalien luotettavuuden yhteydessä on hänen mukaansa huomioitava, että psykologinen vaikuttaminen voi kohdistua niin itse ehdokkaisiin ja kampanjoihin kuin ihmisten äänestyskäyttäytymiseen tai vaalijärjestelmään.

–Objektiivisen todellisuuden ei psykologisessa vaikuttamisessa välttämättä tarvitse muuttua, riittää että ihmisten ajattelu, mielikuvat, käyttäytyminen tai erityisesti tunteet muuttuvat vaikuttamisen seurauksena. Ei voi myöskään sulkea pois mahdollisuutta, että vaaleissa hävinnyt ehdokas syyttäisi vaaleja epäluotettavuudesta ja pyrkisi heikentämään vaalien voittajan legitimiteettiä kyseenalaistamalla vaalien tuloksen.

Limnéll sanoo, että informaatioympäristön hyväksikäyttäminen näyttäytyy nyt enenevissä määrin myös valeuutisina, vaihtoehtomedioina, suoranaisten valheiden levittämisenä sekä voimistuvina algoritmipohjaisten vaikutuskeinojen käyttämisenä.

–Kyse on ilmiöistä, jotka on sekä tunnettava mahdollisimman hyvin että kyettävä ennaltaehkäisemään niiden vaikuttavuutta vaalien luotettavuuden säilyttämisen näkökulmasta.

”Pienten vihreiden miesten” vaikeampi käyttää hyväkseen

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi aikaisemmin tällä viikolla, että Suomella on hyvät edellytykset vastustaa hybridikampanjoita vuosikymmenien aikana luodun perustan ansiosta.

Salonius-Pasternak korostaa raportissaan, että Suomi on pohjimmiltaan vakaa ja toimiva valtio, joka lähestyy turvallisuutta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.

–Poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien tiivistynyt yhteistyö ja lainmuutokset ovat johtaneet siihen, että ”pienten vihreiden miesten” tai terroristien on vaikeampi käyttää hyväkseen viranomaisten toimivaltuuksien ”liitoskohtia”, hän toteaa.

Salonius-Pasternak nostaa esiin myös sen, että Suomi jatkaa syvemmän kansainvälisen tur- vallisuuden yhteistyöverkoston rakentamista, ja tavoitteena on estää hybridivaikuttamisyritysten käyttöä tai rajoittaa niiden vaikutuksia. Lisäksi hän muistuttaa, että Suomella on moderni kansallinen puolustusjärjestelmä, jonka keskiössä on Puolustusvoimat mutta johon yhdistyy muiden turvallisuusviranomaisten, kuten rajavartiolaitoksen työ.

–Tämä osatekijä on tärkeä, koska vaikka hybridikampanjoiden pyrkimys on saada aikaan käyttäytymistä, joka on ristiriidassa kansallisten intressien kanssa ylittämättä tavanomaisen sodan kynnystä, vahvistetaan ja tuetaan hybridityökalujen käyttöä sotilaallisella voimannäytöllä- tai käytöllä, Salonius-Pasternak kommentoi.

Hän sanoo lisäksi, että hybridivaikuttaminen ja kriisien muuttunut luonne korostavat reservipohjaisen puolustusjärjestelmän etuja.

–Puolustusvoimat voi tarvittaessa hyödyntää kansallisia kyber-, logistiikka-, viestintä-, media- ja monen muun alan asiantuntijoita, mutta paljon kustannustehokkaammin, kuin jos se pyrkisi ylläpitämään ja kehittämään samaa osaamista Puolustusvoimien sisällä, hän huomauttaa.

Salonius-Pasternakin mukaan nämä neljä osatekijää yhdessä muodostavat Suomelle rakenteellisesti hyvän perustan selviytyä hybridivaikuttamisyrityksistä, joiden pyrkimyksenä on horjuttaa yhteiskuntaa.