Sote-uudistus ja sen valinnanvapauslait on nyt käytännöllisesti katsoen pakko notifioida, arvioi eurooppaoikeuden professori Juha Raitio.

Notifioinnissa on kyse EU:n komission tekemästä ennakkotarkastuksesta sellaisissa lakihankkeissa, jotka mahdollisesti ovat ristiriidassa EU:n kiellettyjen valtiotukisäädösten kanssa. On epäilty, että sote-markkinoilla yksityisten yritysten rinnalla kilpailevat ja toimivat maakunnalliset liikelaitokset voisivat rikkoa valtiotukisäädöksiä, koska liikelaitokset eivät voi mennä konkurssiin.

Valinnanvapauslakien notifioinnin puolesta on vahvasti puhunut muun muassa Korkein hallinto-oikeus. KHO:n mukaan koko sote-uudistus ei lepää oikeudellisesti vakaalla pohjalla, jos asiaa ei selvitetä notifioinnilla.

Tänään perjantaina antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta katsoo, että jäljellä on kaksi vaihtoehtoa: ”oikeudellista epävarmuutta vähennetään” notifikaatiolla tai vaihtoehtoisesti valinnanvapauden voidaan ”merkityksellisesti määriteltävin osin soveltaa vasta”, kun komissio on ennakkotarkastuksessa antanut siihen luvan.

”Tässä on rautalangasta väännettynä kysymys siitä, että joko valinnanvapauslakipaketti pitää notifioida tai jos ei notifioida, niin sitten valinnanvapauslakia ei saa tässä yhteydessä ajaa läpi, vaan joka tapauksessa pitäisi käydä läpi notifiointi ja odottaa komission hyväksyntä valinnanvapauslakipaketille”, Raitio sanoo.

Edelleen rautalangasta vääntäen: eikö se silloin tarkoita sitä, että joko täytyy notifioida tai sitten täytyy odottaa ja notifioida?

”Kyllä. Näin minä sen tulkitsen.”

”Nythän hallituspuolueet ovat tehneet sen sopimuksen, että maakuntapaketti ja valinnanvapaus käsitellään yhtä aikaa. Jos tästä pidetään kiinni, niin ei tässä jää muuta vaihtoehtoa minun tulkintani mukaan kuin se notifiointi.”

Voiko notifiointi olla enää tällä aikataululla mahdollinen?

”Kyllähän notifioinnin ehtii panna vireille tässä tälläkin hallituskaudella, mutta ei sieltä mitään vastausta ehditä saada kolmessa tai neljässä viikossa”, Raitio sanoo.

Eli silloin lakia ei ehditä säätää vai voiko sen säätää niin, että se astuisi voimaan vasta myöhemmin?

”Notifiointivelvoite on niin sanottu ”stand still” -velvoite. Laki ei saa tulla voimaan ennen kuin notifointi on käyty läpi”

Eli lopputulemana lakia ei enää tällä vaalikaudella ehditä saada aikaan?

”Missään tapauksessa notifiointiprosessia tässä valinnanvapauslakikokonaisuudessa ei ehditä saada kolmessa tai neljässä viikossa loppuun. Sitä se tarkoittaa käytännössä. Näin uskaltaisin sanoa”, Raitio sanoo.

Voidaanko laki säätää ehdollisesti astumaan voimaan vasta jos hyväksyntä saadaan? Vai onko se enää hyvää lainsäädäntötapaa?

”Ei se minun mielestäni hyvää lainsäädäntötapaa edusta. Tässä pitäisi mennä niin sanotusti by the book. Notifiointi on etukäteinen ennakkoilmoitus ja sitä se ”stand still” -velvoite tarkoittaa, että odotetaan kiltisti, että komissio antaa oman ratkaisunsa ja lait säädetään voimaan, kun sieltä lupa saadaan.”

LISÄÄ AIHEESTA:

Li Andersson sotesta: ”Tämä oli tässä – Hallituksen on korkea aika viheltää peli poikki”

Tuleeko sotesta valmista, Krista Kiuru? ”Eiköhän tässä ala olla suhteellisen kiire – enää reilu viikko”

Juha Sipilä: Hienoa – sotelle saatiin selkeät nuotit

Suomalaiset äänestäisivät vaaleissa joita perustuslaki ei tunne – Sote voi synnyttää marraskuulle erikoisen tilanteen