Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuron mielestä pahinta olisi, jos Venäjän ja Kiinan puolustusyhteistyö syvenee. Arkistokuva.Kuva: Alma Media arkisto / Miikka Kiminki

Venäjä on todennäköisesti jo ryhtynyt toimenpiteisiin vastauksena Naton joukkojen ja kaluston siirroille, arvioi Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja, professori Markku Kangaspuro Ylen Aamu-tv:ssä tänään. Hän viittasi keskiviikon tiedotustilaisuuteen.

Suomen presidentti Sauli Niinistö tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin eilen keskiviikkona Venäjällä Sotshissa. Putin kommentoi tapaamisen jälkeen tiedotustilaisuudessa puolustusministeri Sergei Shoigun heinäkuista Nato-varoitusta Suomelle ja Ruotsille. Putin vetosi vastauksessaan Naton laajenemiseen, mutta ei puhunut Suomen toimista.

Kangaspuron mukaan Putinin viesti oli Venäjän hyvin tunnettu kanta siitä, että Venäjä pitää Naton laajenemista rajoillensa turvallisuusuhkana ja jos Suomi tai Ruotsi liittyisi Natoon, asetelma muuttuisi ja Venäjä pitäisi sitä vihamielisenä toimenpiteenä.

”Samalla hän viestitti hyvin selkeästi, että Venäjä on ryhtymässä, ehkä mahdollisesti jo ryhtynyt hyvin todennäköisestikin omalla puolellaan toimenpiteisiin”, Kangaspuro sanoi Aamu-tv:ssä.

Kangaspuro viittaa Venäjän ja Kiinan yhteiseen Vostok-sotaharjoitukseen, joka järjestetään elo–syyskuussa Itä-Venäjällä ja Siperiassa. Shoigu on sanonut, että harjoitus on suurin sitten vuoden 1981 Zapad-harjoituksen. Pahinta Kangaspuron mukaan olisi, jos Venäjän ja Kiinan sotilaallinen yhteistyö saisi jatkoa.

”Venäjä pahimmassa skenaariossa lähtee kehittämään yhdessä Kiinan kanssa Naton vastinpariksi omaa sotilasliittoa ja silloinhan me tietysti astutaan askel pimeään”, Kangaspuro sanoi tv:ssä.

Itämerellä on jo nähty kiinalaisia aluksia, mutta Putin ei eilisessä tiedotustilaisuudessa liittänyt Vostok-harjoitusta vastaukseensa, jossa hän kommentoi Shoigun uhkausta.

”Olemme itse asiassa toistaiseksi kaikeksi onneksi vielä aika rauhallisessa tilanteessa verrattuna niihin huonoimpiin skenaarioihin”, Kangaspuro kuitenkin totesi.

Kangaspuron mielestä keskiviikon tapaamisen suurin anti oli Putinin myötäsukainen suhtautuminen ympäristökysymyksiin ja arktiseen kysymykseen. Suomi on vielä kevääseen asti arktisen neuvoston puheenjohtaja ja valmistellut huippukokousta, jolle Putin väläytteli keskiviikkona vihreää valoa.

”Asia oli helppo tavallaan ja ajankohtainenkin nostaa esille. Se oli selkeästi konkreettinen tulos ja askel”, Kangaspuro arvioi tapaamista.

Lue lisää:

Suomalaistoive huipputapaamisesta esillä – Niinistö: ”Olen hyvin tyytyväinen että Putin on valmis”

Toiveet uudesta huipputapaamisesta vesittyivät – Sauli Niinistö: ”Sitten ilmassa on liikkunut jotakin palloja”

Suomalaisprofessori pitää venäläisministerin uhkausta poikkeuksellisena: ”Näin ei asiaa ole aiemmin esitetty”

Venäjän puolustusministeri uhkasi Suomea ”vastatoimilla” – Tutkijat radiossa: Itärajalle lisää joukkoja

Sotilasprofessori: Suomen linjanmuutos ärsyttää Venäjää – kenraalin puhe paljasti uuden paineen

Sauli Niinistön sanat nousivat esiin – Tutkija: Suomi on sotilaallisesti liittoutunut

Uutuuskirja: Näin Sauli Niinistö todella ajattelee Vladimir Putinista – ”Uusi Hannibal”