Firenzen yliopiston Euroopan yliopistollisessa insituutissa (EUI) kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professorina toimiva Martin Scheinin ja Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro ovat huolissaan oikeusvaltion murenemisesta Suomessa. Heidän mukaansa erityisesti populististen puolueiden vaalimenestys voi muodostaa uhan oikeusvaltiolle.

Scheinin sanoo suoraan, että oikeusvaltion murentaminen on itse asiassa jo alkanut Suomessa.

”Ulkomaalaislain toistuvat muutokset turvapaikanhakijoiden oikeuksien ja oikeusturvan tahalliseksi murentamiseksi ovat esimerkki lainsäädäntövallan käytöstä pahantahtoisessa tarkoituksessa. Hyökkäykset perustuslain perusoikeusluetteloa ja sitä tulkitsevia valtiosääntöoikeuden professoreita vastaan ovat esimakua järeämmistä iskuista, joita voivat olla riippumattomien asiantuntijoiden korvaaminen viran puolesta argumentoivalla virkamiehellä tai perustuslain tutkimuslaitoksella taikka enemmistöhallituksen tiukempi poliittinen kontrolli eduskunnan perustuslakivaliokunnan enemmistön toiminnasta”, hän kirjoittaa Perustuslakiblogissa.

Lavapuron mukaan on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että populistiset liikkeet valtaan päästessään käynnistävät hiljaisen vallankaappauksen, jossa niin tuomioistuinlaitos kuin tiedotusvälineet ja muut kansalaisyhteiskunnan kriittiset instituutiot otetaan askel askeleelta mahdollisimman tarkkaan kontrolliin.

”Vaikka niin Suomessa kuin esimerkiksi Hollannissa ja Ranskassakin populistien valtaannousu näyttää jossain määrin ainakin hidastuneen, ei uhka ole meilläkään poistunut. Lähinaapurimme valtiopäivävaalien tulos on tästä ilmeinen varoittava esimerkki”, hän kirjoittaa Perustuslakiblogissa.

Lavapuron mukaan Suomessa on akuutti tarve vahvistaa oikeusvaltiollisia instituutioita ja niitä koskevaa perustuslain tasoista sääntelyä.

Todellinen uhka oikeusvaltiolle syntyy valtapuolueiden ”selkärangattomuudesta”

Martin Scheinin puolestaan ei pidä vakavana huolta siitä, että populiset puolueet jatkavat nousuaan.

”Mielestäni tuollaisen ennusteen esittäminen itse asiassa tarjoaa tekohengitystä populistisille liikkeille, joiden elinehto on kannatuslukujen jatkuva nousu. Jos kannatus vakiintuu tai kääntyy laskuun, populismin tenho katoaa. Suomessa siniset tulevat ensi vuonna katoamaan puoluekartalta ja perussuomalaisten kannatus painuu 10 prosentin tienoille”, hän ennustaa.

Scheininin mukaan todellinen uhka oikeusvaltiolle syntyy valtapuolueiden ”selkärangattomuudesta”. Hän huomauttaa, että populisteille tärkeää ei ole kansan enemmistön kannatuksen saavuttaminen, vaan jatkuva näkyvyys ja polarisaatio.

”Pysyttäytyminen oppositiopuolueena on usein heidän ensisijainen vaihtoehtonsa. Mutta joskus tie hallitukseen voi aueta koalition kautta tilanteissa, joissa enemmistöhallituksen kokoaminen on vaikeaa. Valtapuolueiden – Suomessa tällä hetkellä sinisten hallituskumppaneiden eli keskustan ja kokoomuksen – vetäminen mukaan populistien vankkureiden vetämiseen onkin tärkein syy siihen, miksi oikeusvaltio voi olla uhattuna Suomessakin.”

”Enemmistön asemaan päässyt autoritaarista asemaa tavoitteleva puolue voi ottaa tuomioistuinlaitoksen haltuunsa”

Eduskunnassa vireillä oleva perustuslain 10 §:n tekstimuutos on Scheininin mukaan ”häpeällinen esimerkki” siitä, kuinka ”kiireen ja terrorismilla pelottelun avulla” yritetään viedä läpi tiedustelulainsäädäntöä, jonka tiedetään olevan perustuslain vastainen. Kyseessä on tiedustelulakien uudistus, jossa perustuslain 10. pykälää muutetaan siten, että luottamuksellisen viesti suoja voidaan murtaa uhkatilanteessa, vaikka rikoksesta ei olisi tietoa.

Juha Lavapuro kiinnittää huomiota siihen, kuinka helppoa Suomessa olisi eduskunnan yksinkertaisen enemmistön päätöksin puuttua ylimpien tuomioistuinten kokoonpanoon lisäämällä niiden tuomarien lukumäärää.

Hän huomauttaa, että ylimpien tuomioistuinten kokoonpanoa koskevassa perustuslain 100 §:ssä todetaan vain, että Korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on presidentti ja ”tarpeellinen” määrä muita jäseniä.

”Enemmistön asemaan päässyt autoritaarista asemaa tavoitteleva puolue voi toisin sanoen Suomessa pelkän enemmistövaltansa turvin ottaa tuomioistuinlaitoksen haltuunsa muuttamalla tuomareiden nimittämisiä ja tuomioistuinten kokoonpanoa koskevaa lainsäädäntöä. Perustuslaki ei tätä valtaa juuri rajoita. Sopivien ja eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä säädettävien lainmuutosten jälkeen ylimpiin tuomioistuimiin voidaan istuttaa valtaapitävälle mieleisiä tuomareita siten, että tuomiot saadaan vastaamaan kulloinkin tarkoituksenmukaisiksi katsottuja tavoitteita”, Lavapuro varoittaa.

Tuomareita koskevalla sääntelyllä voidaan Lavapuron mukaan vaikuttaa välittömästi myös tuomioistuinten edellytyksiin tutkia lakien perustuslainmukaisuutta.

”Niin kauan kuin perinteisiltä puolueilta on selkäranka hukassa, on aina olemassa vaara, että ensin harmittomalta vaikuttavaa lainsäädäntöä yritetään käyttää taikka vähin erin muuttaa oikeusvaltion murentamiseksi”, Martin Scheinin vastaa tähän.

Ruotsissa valmistaudutaan vaikeisiin hallitusneuvotteluihin perinteisten blokkien menetettyä kannatustaan mutta kieltäydyttyä hallitusyhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa. Suomessa perussuomalaisia, joka kokee itsensä ruotsidemokraattien ”kaveripuolueeksi”, ei suljeta yhtä yksimielisesti hallitusyhteistyön ulkopuolelle.

Uusi Suomi selvitti, miten Suomen muut eduskuntapuolueet suhtautuvat ajatukseen hallitusyhteistyöstä Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Vastausten perusteella perussuomalaisten nousu hallitukseen kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen on mahdollista, mutta epätodennäköistä.

Vain kaksi eduskuntapuoluetta, vihreät ja vasemmistoliitto, ilmoittaa aivan suorilta käsin, että samaan hallitukseen ei perussuomalaisten kanssa lähdetä. Gallupien kärkipuolueet sdp ja kokoomus puolestaan pitävät epätodennäköisenä perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen mahtumista.

Lue lisää:

Halla-ahon perussuomalaisten kanssa hallitukseen? – 2 puolueelta suora ”ei”, 2 voisi harkita

”Ehkä meidän on seurattava, mitä on tapahtunut Suomessa” – Ruotsin hallitusneuvotteluista odotetaan dramaattisia

Löfven lukitsee ruotsidemokraatteja ulos: ”Ei koskaan päättämään Ruotsin tulevaisuudesta”