Hallituksen on syytä luopua niin sanotusta irtisanomislaista, katsoo työoikeuteen erikoistunut emeritusprofessori Niklas Bruun. Hänen mukaansa lailla voisi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoille.

Hallitus kaavailee irtisanomisen helpottamista alle 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Takajaloilleen noussut ay-liike on nimennyt lakisuunnitelman irtisanomislaiksi. Tänään on alkanut ensimmäinen työtaistelutoimi hallituksen suunnitelmien takia, kun teollisuus- ja kuljetusaloilla alkoi ylityökielto. Myös hoitajien liitot ilmoittivat tänään työtaistelutoimista.

Niin SAK, STTK kuin Akava vastustavat hallituksen suunnitelmaa, joka saa ruotsinkielisen kauppakorkeakoulu Hankenin emeritusprofessorilta suoranaisen tyrmäyksen.

”Sen perustuslain mukaisuus on joiltakin osin kyseenalainen ja sillä saattaisi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoillamme. Hallituksen olisi syytä luopua tästä”, Bruun sanoo lausunnossaan.

Bruun pitää irtisanomislakia huonosti valmisteltuna. Hänen mielestään esitysluonnoksen liitteenä olevat tutkimuskatsaukset lain vaikutuksista ovat varsin spekulatiivisia.

”Hallituksen esityksen oma arvio on, että esityksellä olisi vähäisiä vaikutuksia, mikä on ristiriidassa sen kanssa, että hanketta markkinoidaan työllistämishankkeena ja oikeutetaan työllisyysnäkökohdilla.”

Bruunin mukaan on hyvin vaikea ennakoida, miten säännöstä sovellettaisiin tuomistuimissa.

”Kustannuksia ja vaikutuksia kansalaisten oikeusturvan kannalta ei ole arvioitu ollenkaan. Tällainen lainsäädäntö, jolla sekoitetaan keskeisiä työsopimuslain säännöksiä äärimmäisen vaikeasti tulkittaviksi ja ehkä luodaan sellaisia turhia odotuksia pienyrittäjille, että irtisanomissuoja kokonaan poistuu, saattaa avata riitojen padot, sen sijaan, että se edistäisi sovinnollisia ratkaisuja.”

Bruunin mielestä hallituksen esityksessä aliarvioidaan esityksen ongelmallisuutta perustuslain kannalta. Hallitus haluaa muuttaa työsopimuslain säännöstä työntekijän henkilöön liittyvistä irtisanomisperusteista ja ehdottaa seuraavaa lisäystä:

”Kun työnantajan palveluksessa on alle 20 työntekijää, irtisanomisperusteena pidetään myös edellä säädettyä vähäisempää työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomista taikka epäasiallista käyttäytymistä silloin, kun se horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan tai työyhteisön toimintaa, eikä työsuhteen jatkamista tästä syystä voida pitää työnantajan kannalta kohtuullisena.”

Bruun huomauttaa, että perustuslaissa pyritään kieltämään mielivaltaiset irtisanomiset ja edellytetään, että irtisanomisperusteet määritellään laissa tarkasti.

”Nyt tarkasteltavassa hallituksen luonnoksessa on kuitenkin luotu erillinen lakiin sisältyvä irtisanomisperuste, jonka sisältö jäisi varsin epämääräiseksi”, Bruun huomauttaa ja lisää, että työsuhteen jatkamisen kohtuullisuutta arvioitaisiin hallituksen esityksessä nimenomaisesti vain työnantajan kannalta.

Hänen mielestään luottamussuhteen horjuttaminen tai työyhteisön toiminnan vaikeuttaminen ovat hyvin subjektiivisia irtisanomisperusteita.

”Jos työnantaja väittää, ettei ole luottamusta tai että työyhteisön toiminta on vaikeutunut, työntekijän on erittäin vaikeata osoittaa, että asia on toisin, varsinkin kun työtoverit luonnollisista syistä tuskin haluavat todistaa työnantajaa vastaan tilanteessa, jossa irtisanomissuojasta on tullut tyhjä kuori.”

”Ajatellaan tilannetta, jossa työnantaja esimerkiksi vaatii, että asiakkaita pitää iloisesti tervehtiä ja sen jälkeen on sitä mieltä, että työntekijä A ei tervehdi jotakuta asiakasta riittävän iloisesti, josta seuraa varoitus ja pian sen jälkeen irtisanominen. Nähdäkseni ehdotettu sääntely saattaisi käytännössä avata mahdollisuuden mielivallalle.”

Bruunin mukaan irtisanomisperusteita olisi vähintäänkin määriteltävä täsmällisemmin ja niin, että kohtuullisuutta arvioitaisiin laissa myös työntekijän kannalta.

Bruun kiinnittää huomiota myös perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin ja viittaa hyväksyttävyysvaatimukseen ja oikeusturvavaatimukseen. Hänen mukaansa työllisyysvaikutus voisi muuten olla riittävä peruste, mutta ”hallitus itse ennustaa, että sen sääntöuudistuksen nettotyöllisyysreaktio lienee lähellä nollaa”.

”Myös tältä kannalta esitetty lain muutos on vaikeasti perusteltavissa. Lopuksi haluan painottaa, että esityksessä on ongelmallista vielä se, ettei se vaikuta pelkästään työllistämiskynnykseen, siis uusien työsuhteiden solmimiseen, vaan taannehtivasti kaikkiin alle 20 henkeä työllistävien yritysten työntekijöihin heidän käyttäytymisvelvoitteitaan kiristäen.”

Hallitus kaavailee irtisanomislain yhteyteen myös toista säädöstä, joka ei juuri ole saanut julkisuutta. Siinä työnantajan uudelleen sijoitusvelvollisuus poistettaisiin alle 20 henkeä työllistäviltä yrityksiltä. Tätä lain osaa Bruun pitää toteuttamiskelpoisena.

”Tältä osin minulla ei ole huomautettavaa. Jos halutaan lisätä alle 20 työntekijän yritysten joustavuutta tilanteessa, jossa irtisanomissuojan nykykynnys ylittyy, uudelleen sijoitusvelvollisuuden poistaminen lienee toimiva keino”, Bruun toteaa.

Lue myös:

Li Andersson irtisanomislaista: Potkut saaneelle 3 kk rangaistus päälle – ”Kestämätöntä”

Hoitajien liitot mukaan työtaisteluun: Alkaa 26.9.2018

Teollisuusliiton havainto ay-liikkeen pillastuttaneesta uudistuksesta: ”Perusteluja ollaan vaihtamassa lennosta”

Antti Rinne: ”Vakava kriisi – hallitus on Suomen Yrittäjien asialla”

Nyt tuli vastaus pillastuneelle ay-väelle: ”Siihen hallitus ei ryhdy”