Seksuaalirikoksia koskevat lait tulisi kirjoittaa kokonaan uudelleen, katsoo Lapin yliopiston oikeustieteen emeritaprofessori Terttu Utriainen. Hänen käsityksensä oikeusministeriön aikeista tiukentaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia on tyly.

–Tämä selvitys on syntynyt sen takia, että hallituksen aika alkaa loppua ja hallitusohjelmassa on sanottu, että näille pitäisi tehdä jotakin. Nyt hätäpäissään on keksitty, että korotetaan lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia rangaistuksia, Utriainen sanoo Uudelle Suomelle.

–Sehän se juju on – saadaan asteikkoja korotettua ja nimenomaan minimirangaistuksia, hän jatkaa.

Oikeusministeriö esitteli tiistaina arviomuistion eräiden rikosten rangaistusasteikoista ja rangaistuksista. Se ehdottaa tiukennuksia seksuaalirikosten rangaistuksiin sekä myös kokonaan uutta pykälää, lapsen törkeää raiskausta. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo pitävänsä ehdotuksia hyvinä ja vievänsä niitä eteenpäin.

Utriainen ei kuitenkaan usko, että uusilla laeilla saadaan aikaan merkittäviä muutoksia oikeuden tulkintaan.

Julkisuudessa ja kahvipöydissä on keskusteltu runsaasti 10-vuotiaan tapauksesta. Turun hovioikeus katsoi, ettei vuonna 1994 syntynyt mies syyllistynyt 10-vuotiaan raiskaukseen, koska syyttäjä ei kyennyt antamaan riittävästi näyttöä siitä, että tyttö olisi vastustellut oraalista ja vaginaalista seksiä.

–Kun ajaudutaan sellaiseen tilanteeseen, että mietitään, onko kymmenvuotias suostunut johonkin, niin silloin me olemme kyllä ihan allikossa. Tällaista keskustelua käytiin rikosoikeuden historiassa 1700- ja 1800-luvulla: voiko lapsi olla raiskauksen kohde. Silloin ajateltiin, että lapsi ei fyysisesti voi olla raiskauksen kohde; että siihen ei voi tunkeutua, Utriainen kommentoi oikeustapausta.

Kaavailtu pykälä lapsen törkeästä raiskauksesta tuskin muuttaisi tuomiota, emeritaprofessori arvioi.

–Ministerihän sanoi, että tarkoitus olisi, että lapsen raiskauspykälä kattaisi tilanteet, joissa nykyään tuomitaan raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Siinä luotaisiin uusi pykälä, joka yhdistäisi nämä. Ja jos se kirjoitetaan niin, eikä muuteta raiskauspykälää, niin ongelma on edelleen sama kuin tässä oikeustapauksessa tuli ilmi. Eli että mietitään, onko kymmenvuotias vastustellut.

Hän huomauttaa myös, että kun ehdotettu rangaistusasteikko lapsen törkeässä raiskauksessa olisi 4–12 vuotta vankeutta, on se asteikkona niin tiukka, että pykälä todennäköisesti edellyttäisi väkivallan käyttöä.

Utriainen epäileekin, että nyt on vaarassa käydä samoin kuin vuonna 2014, jolloin kansanedustajat lisäsivät lakipykälään törkeästä raiskauksesta kohdan, että jos uhri on alle 18-vuotias, raiskaus on törkeä.

–Nyt kun tuli tämä viimeinen oikeustapaus, niin eduskunnassa jotkut kansanedustajat olivat kauhean hämmästyneitä, että mehän säädettiin laki, jossa alle 18-vuotiaan raiskaus on törkeä raiskaus.

–Mutta eivät he ymmärtäneet, että se tuli vain yhdeksi kohdaksi törkeässä raiskauksessa. Se perustunnusmerkistö on se ykköspykälä eli raiskaus. Nyt tuomioistuin tulkitsi, että kun vastustelua ei ole, niin ei se voi olla raiskaus eikä siten törkeä raiskauskaan.

Jotta uusi pykälä lapsen törkeästä raiskauksesta aidosti toimisi, pitäisi siitä Utriaisen mukaan karsia kaikki kytkyt nykyiseen raiskauspykälään. Hän kertoo, että esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa lapsen raiskausta koskeviin pykäliin on kirjoitettu auki, että lapsi ei voi antaa suostumusta.

Suomessa suojaikäraja on 16 vuotta, joka tarkoittaa, että tätä nuoremman ei katsota voivan antaa pätevää suostumusta sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Utriainen kuitenkin korostaa, että tämä viittaa ainoastaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Raiskaukseen kuuluu pakottaminen.

Juuri siksi Turun hovioikeus langetti 1994 syntyneelle miehelle kolmen vuoden vankeustuomion törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Kymmenvuotias oli hakeutunut tämän seuraan netissä, eikä vastustelusta ollut näyttöä.

Utriainen katsookin, että koko rikoslain seksuaalirikoksia käsittelevä luku tulisi uusia kokonaisuutena. Luku on tilkkutäkki, jossa pykälät vaikuttavat toisiinsa.

–Jos lukee vain yhtä pykälää, ei ymmärrä, miten tämä toimii. Sitten saattaa tulla tällaisia yllätyksiä. Minusta tuntuu, etteivät ne kansanedustajatkaan oikein ymmärtäneet, mitä tässä tapahtuu, professori toteaa vuoden 2014 pykäläuudistuksesta.

Ylipäätään Suomessa pitäisi Utriaisen mukaan siirtyä suostumusperustaiseen raiskaukseen. Eduskunnan naisverkosto teki hiljattain lakialoitteen, että raiskauksen määritelmä tulee sitoa ensisijaisesti suostumuksen puutteeseen. Oikeusministeri Häkkänen on Länsi-Savon haastattelussa kertonut kutsuvansa keväällä asiantuntijafoorumin selvittämään mallia.

–Nykyisin meillä raiskaus yhä perustuu ensisijaisesti fyysiseen väkivaltaan tai siihen, että ihminen on tiedoton, eikä kykene muodostamaan tahtoaan.

Raiskauspykälän toisessa momentissa on täsmennetty, millaisissa tilanteissa tahdon ilmaisun puutetta tulkitaan:

Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan.

Julkisuudessa on hämmästelty, mitä suostumusperustainen malli käytännössä tarkoittaisi. On kysytty, pitäisikö suostumus selvittää kyselykaavakkeella ja joku on tällaisen kaavakkeen laatinutkin.

–Tämä on ihan naurettavaa. Tämä osoittaa, että ihmiset eivät ollenkaan tiedä, mitä seksuaalilainsäädännössä maailmalla tapahtuu, Utriainen puuskahtaa.

–Kyllä ihmiset sen yleensä tunnistavat [onko suostumusta vai ei].

Utriainen painottaa, että vaikka raiskauksen määritelmää muutettaisiin suostumusperustaiseksi, on rikostutkinnassa ja mahdollisessa oikeudenkäynnissä edelleen kyse näytön arvioinnista. Se ei siis tarkoittaisi, että sukupuoliyhteyteen edennyt pitkä ravintolailta olisi raiskaus, vaikka seuraavana aamuna toinen osapuoli kokisi, ettei näin pitkälle ollut tarkoitus mennä.

–Usein näyttö liittyy siihen tilanteeseen. Suomessakin oli vähän aika sitten tämä tapaus, kun kuubalainen lentopallomaajoukkue oli Tampereella. Yksi pelaajista oli iskenyt naisen hotellin baaritiskiltä ja sen jälkeen hänet raiskattiin hotellihuoneessa, missä oli muitakin pelaajia. Nainenhan heti vapauduttuaan ilmoitti respassa, mitä on tapahtunut. Sehän oli selvä tilanne heti ja hotellikin tarttui siihen heti, Utriainen sanoo.

–Yksi englantilainen professori, joka raiskauksista on kirjoittanut kirjan, sanoi, että yleensä se ihminen on siinä edessä. Ja jos ei tiedä, onko suostunut vai ei, niin kysyy häneltä.