Suomen työehtojen yleissitovuus on poikkeuksellinen järjestelmä, kuvataan Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tuoreessa raportissa, jonka on kirjoittanut vapaa toimittaja ja kirjailija Marko Erola.

Raportissa määritellään Suomessa vuonna 1970 syntynyt yleissitovuus näin:

– Yleissitovuus velvoittaa työantajan noudattamaan työnantaja- ja työntekijäliittojen tekemää valtakunnallista työehtosopimusta silloinkin, kun työnantaja ei ole järjestäytynyt, toisin sanoen ei kuulu liittoon.

Tämä tekijä saattaa olla perustuslain vastainen, kommentoi Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen raportissa. Koskinen arvioi, että yleissitovuus ja sitä viime kädessä valvova työtuomioistuin saattavat molemmat olla perustuslain vastaisia.

– Miten voi olla laki, joka määrää työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolelle haluavat työnantajat noudattamaan järjestöjen tekemiä sopimuksia? Jos yritys haluaa työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolelle, sillä on myös oltava todellinen mahdollisuus siihen. Itse ajattelen, että minimipalkka on perustuslain mukainen: eduskunta säätää euromäärän, jonka alle ei mennä, Koskinen linjaa.

Koskinen näkee yleissitovuudessa myös asennevamman.

– Pitäisi etsiä rationaalisesti valtakunnallisen ja paikallisen sopimisen balanssia sen sijaan, että järjestelmä pakottaa tiettyyn asentoon. Ikään kuin ei uskottaisi, että ihmisillä on järki. Ikään kuin järkeä olisi vain Helsingissä, mistä se vahvalla yleissitovuudella viedään muualle, hän kritisoi.

Kysymys kuitenkin hajottaa oikeusoppineiden rivejä.

Raportin mukaan yleissitovuuden perustuslaillisuutta päästäisiin tarkastelemaan, jos eduskuntakäsittelyyn menisi jokin työlainsäädännön muutos, jossa yleissitovuus on mukana jollain tavalla.

– Yleissitovuudestakin näyttää ajan saatossa tulleen perustuslakiakin perustavampi asia. Näin siitä huolimatta, että yleissitovuudesta on säädetty aivan tavallisella lailla, jota voidaan muuttaa niin kuin mitä tahansa muutakin lakia, raportissa sanotaan.

Raportin mukaan Suomi on vähemmistössä paitsi yleissitovuuden laajuudessa myös siinä, että minimipalkkaa ei ole.

– Vain kuudessa EU-maassa ei ole euromääräistä minimipalkkaa: Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Itävallassa, Italiassa ja Kyproksella, raportissa todetaan.

Raportissa myös ennakoidaan, että yleissitovuudesta voi tulla kuollut kirjain, sillä Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ilmoittanut, ettei enää neuvottele tulopoliittisia sopimuksia huhtikuun 2016 jälkeen.

– Kun työnantajien EK ”lakkautti itse itsensä” sopimusosapuolena, yleissitovuudelle voi käydä samoin. Mitä enemmän työehtosopimuksissa on paikallista poikkeamisvaraa ja mitä vähemmän yksityiskohtaisuutta, sitä kuolleempi lain kirjain yleissitovuudesta tulee, raportissa arvioidaan.

Lue myös: Kansanedustaja: ”Vain minimipalkka työehtosopimuksiin”

Lue myös: Nyt heräsi iso pelko ay-liikkeessä – Tässäkö Sipilän ”lopullinen tavoite”?