Talouspolitiikan arviointineuvosto, viisihenkinen professoriryhmä, kehottaa päättäjiä kokeilemaan vähimmäispalkkoja matalampien palkkojen sallimista Suomesta. Alimmasta sallitusta palkkatasosta joustaminen koskisi ”alimman taitotason” työntekijöitä matalapalkka-aloilla, esimerkiksi maahanmuuttajia.

Professoriryhmä katsoo tiistaina julkaistussa raportissaan, että suhteellisen korkeat palkat vaikeuttavat työllisyysnäkymiä alimman taitotason ammateissa Suomessa. Eri aloilla neuvotelluilla vähimmäispalkoilla on suuri vaikutus juuri matalapalkka-aloilla, sillä esimerkiksi kaupan alalla ja siivousalalla vähimmäispalkkaa tai juuri sitä suurempaa palkkaa ansaitsevien työntekijöiden osuus on suuri, professorit todistelevat.

Neuvosto huomauttaa, että voimassa olevat työehtosopimukset mahdollistavat vähimmäispalkkaa alemman palkan maksamisen harjoittelijoille. He ehdottavat tämän poikkeuskäytännön laajentamista työllisyystilanteen helpottamiseksi.

– Alimman taitotason omaavien huonon työllisyystilanteen parantamiseksi ja maahanmuuttajien kotoutumisen edesauttamiseksi, olisi hyödyllistä sallia ko. ryhmille väliaikaisesti vähimmäispalkkaa matalammat palkat, ryhmä ehdottaa.

– Samalla näiden henkilöiden taitoja tulisi parantaa, esimerkiksi soveltavaa ammatillista koulutusta tehostamalla.

Neuvoston mukaan myös Ruotsissa työmarkkinakomitea on suositellut alempien taitotasojen työntekijöiden palkkojen väliaikaista laskua, jotta esimerkiksi maahanmuuttajien työllisyys parantuisi.

Neuvoston mukaan tutkimukset osoittavat, että minimipalkan tasolla on vain pieni vaikutus sitä ansaitsevan ryhmän työllisyyteen. Kuitenkin minimipalkan nosto hidastaa työntekijävirtoja, he lisäävät.

Vähimmäispalkkojen laskemisen lisäksi ryhmä tukee pyrkimyksiä lisätä paikallista sopimista, ja esittää muun muassa työttömiltä työnhakijoilta edellytetyn työpaikkojen vastaanottoalueen laajentamista, jotta työvoiman liikkuvuus kasvaisi Suomessa. Työnhakualueen laajennus saattaisi koskea nuoria, perheettömiä työnhakijoita.

”Ongelmaksi jää paine riittävästä toimeentulosta”

Neuvosto myöntää, että palkkojen laskiessa ongelmaksi jää ”tästä syntyvä paine toimeentulon järjestämiseksi riittävälle tasolle”. Nykyisessä suomalaisessa järjestelmässä, jossa palkat eivät jousta helposti, työntekijöiden riski ansiotasosta ja toimeentulosta ei ole niin suuri, vaan palkkojen joustamattomuuden vuoksi riskinä on suoraan työpaikan menetys ja työttömyys. Suuremmassa palkkajouston järjestelmässä riski siitä, että työn palkalla ei tule toimeen, on suurempi.

Ryhmän mukaan Suomen palkkajärjestelmä on Belgian jälkeen Euroopan keskitetyin. Eri alojen neuvottelemat minimiehdot kattavat noin 93 prosenttia työntekijäkentästä. Ryhmä esittelee raportissaan tutkimustodisteita siitä, että Suomen suhteellisen korkea palkkataso, joka ei juuri jousta, on voinut estää työllisyyden parantumista.

– Toisaalta tämä auttaa tukemaan niiden ihmisten toimeentuloa, jotka ovat töissä, ryhmä esittelee asian kääntöpuolta.

Neuvoston mukaan Suomen työmarkkinajärjestelmä ei ole selviytynyt hyvin ensimmäisestä koettelemuksesta yhteisvaluutan aikana. Tästä osoituksena on se, että Suomen palkkataso on noussut vuoden 2011 jälkeen yhtä nopeasti kuin muualla Euroopassa työttömyyden kasvusta huolimatta. Työttömyyden kasvu ei siis ole heijastunut palkkatasoon.

– On silmiinpistävää, että vaikka palkkatason nousu on hidastunut Suomessa, se on työllisyyden suuresta pudotuksesta huolimatta silti korkeaa verrattuna muihin euroalueen maihin, ryhmä kummastelee.