Kello on viittä vaille kaksitoista tässä asiassa, kirjoittaa Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund ja summaa tänään julkaistavan Maamme energia -pamflettikirjan (Into 2015) pääsanoman.

Kirjan kirjoittaneet kymmenen professoria Lundista tulevaisuuden tutkija Markku Wileniukseen tökkivät Suomea viimein heräämään energiavallankumoukseen, joka on jo täydessä käynnissä muualla Euroopassa. Kirjoittajat huutavat uusien energiamuotojen perään niiden vähäpäästöisyyden mutta myös kotimaisuuden ja työllistävän vaikutuksen vuoksi.

Lund tarttuu kirjassa muun muassa Helsingin pahamaineiseen hiilikasaan eli kivihiilen käyttöön suomalaisessa energiantuotannossa.

– Onko oikein, että esimerkiksi oman pääkaupunkimme Helsingin energiantuotanto perustuu fossiilisiin polttoaineisiin? Itse asiassa Helsingissä tuotetaan yli kaupungin tarpeen sähköä kivihiilellä, josta saadaan hyvä hinta sähkömarkkinoilla, koska tänä päivänä saastuttajan ei tarvitse maksaa kunnolla teoistaan, Lund kirjoittaa.

Hän kysyy, kuinka eettistä on, että helsinkiläisten veroäyriä kevennetään hiilisähköllä samalla, kun köyhiä maita painostetaan vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin.

– Ilmastosolidaarisuus edellyttää, että teollisuusmaat vähentävät päästöjä enemmän kuin köyhät kehitysmaat, Lund kirjoittaa muistuttaen Suomen omasta ”kiinalaisesta polusta”.

Toisaalta hän myöntää, että päästöongelman keskiössä eivät enää ole teollisuusmaat, ”joissa ilmasto-ongelma ollaan saamassa kuriin ja päästöt laskuun”, vaan kehittyvät ja köyhät maat, jotka pyrkivät kurjuudesta eroon halvimmalla mahdollisella energialla.

Professoreiden kirjoituksia yhdistävän teemalauseen mukaan maailma etenee energiaratkaisuissa hurjaa vauhtia eri suuntaan kuin Suomi. Suomi panostaa yhä ydinvoimaan ja muun muassa kivihiilen käyttö on viime vuosina hetkittäin ollut nousussakin. Energian kotimaisuusaste onkin vain 30 prosenttia, kun linjauksia ohjaa lähinnä energian hinta, professorit kritisoivat.

Kirjoittajat peräänkuuluttavat aurinko- ja tuulivoiman, maalämpö- ja klapihybridien sekä hakkeen – ja sivupolttoaineena jopa paikallisen ja työllistävän, mutta päästöjä tuottavan, turpeen – käyttöä ja tuotantotapojen kehittämistä. Näistä Suomella on nykyisin vahvuuksia vain puupohjaisen bioenergian tuotannossa, joka ei kuitenkaan globaalisti ole voimakas kasvuala, kirjoittaa ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio.

Kehuja saavat tietyt kaupungit kuten Kotka ja Lahti, jotka ovat toteuttaneet omat paikalliset energiavallankumouksensa.

Professori Lund kertoo puhtaan energian eli cleantechin olevan jo nyt maailmanlaajuisesti arviolta 300 miljardin dollarin bisnes ja alan kasvu kaksinumeroista vuosittain. Lisäksi hiili- ja ydinvoimaan verrattaessa uusiutuva energia työllistää viisinkertaisesti, Lund kirjoittaa.

– Energiavallankumouksessa voittajat ovat totisesti ne maat, jotka ovat älynneet ajoissa satsata uuteen tekniikkaan, kehittää alan teollisuutta ja pystyvät myymään ratkaisujaan muille. Häviäjiä ovat valitettavasti ne maat, jotka vielä panostavat vanhoihin energiaratkaisuihin, Lund kirjoittaa.