Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professorit Aila-Leena Matthies ja Kati Närhi arvioivat, että Helsingin yliopiston tutkimusryhmän helmikuussa esittämä malli pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvan uudistamisesta saattaa loukata perusoikeuksia.

Professori Heikki Hiilamon johtama työryhmä esitti pitkäaikaistyöttömille tar­koitettua, työmarkkinatuen korvaavaa osallistumistuloa. Sitä saadakseen työttömien pitäisi osallistua kuntouttavaan, yhteiskunnallisesti hyödylliseen toimintaan.

Lue myös: Tutkijat ehdottavat Suomeen uutta ”osallistumistuloa”

–Osallistumisen edut tiedetään, mutta osallistumispakko voi loukata perusoikeuksia tai olla kansalaisten tasavertaisen kohtelun vastaista. Jos ­oikeus perustoimeentuloon on ansaittava luopumalla itsemääräämis­oikeudesta, osallistumistulosta tulee köyhien alistamisen ja kontrollin väline. Vapaaehtoistoimintakin muuttuu itsensä irvikuvaksi, Matthies ja Närhi kirjoittavat Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.

Heidän mukaansa osallistumistuloon liittyvä julkinen kontrolli ja raportointivelvollisuus ulottuisivat asioihin, jotka ­kuuluvat muilla kansalaisilla yksityisyyden piiriin. Osallistumistuloa saavien pitäisi raportoida toimeen­tulon leikkaamisen uhalla viranomaisille esimerkiksi siitä, mikä ­järjestö tai kansalaisopiston kurssi ­heitä kiinnostaa.

–Tämä valjastaisi sosiaalityöntekijät alan etiikan vastaiseen asiakkaiden kontrol­lointiin, Matthies ja Närhi huomauttavat.

–Osallistumistulo ei takaa pääsyä työmarkkinoille, ja sen lupaaminen olisi luottamuksellisessa asiakassuhteessa epäeettistä. Olisi korostettava, että itse löydetty osallistuminen on sinänsä arvokasta ja elämänlaatua kohentavaa, he jatkavat.

Matthies ja Närhi viittaavat kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan syrjäytymistä on onnistuttu lieventämään parhaiten panostamalla työttömien hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin kehittää itseään sekä sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen. Heidän mukaansa vähiten syrjäytymistä ehkäisee pelkkä työmarkkinoille pakottaminen.

–Eriarvoisuutta ei voida vähentää kustannusneutraalisti. Etuuksiin ja palveluihin tehtyjen leikkausten kautta työttömät ovat jo osallistuneet säästötalkoisiin suuremmalla osuudella kuin hyväosaiset. Jos työttömille halutaan täysi­valtaista osallisuutta yhteiskunnassa, heille pitää suoda aidot edellytykset saavuttaa edes osa siitä vauraudesta ja hyvinvoinnista, joka muillakin on, he kommentoivat.

Osallistumistulon yhteiskunnallista arvopohjaa mitataan Matthiesin ja Närhen mukaan kysymällä, voisiko osallistumisvelvoitteen kohdistaa samoilla ehdoilla muillekin kuin pitkäaikaistyöttömille.

Matthiesin ja Närhen kirjoitusta on kommentoinut myös vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo.

–Osallistumispakko on myös erityisen julmaa tilanteessa, jossa hallitus on kurittanut pitkäaikaistyöttömiä ja muita hauraassa asemassa olevia hyvintoimeentulevia enemmän. Jos osallisuutta halutaan lisätä, pitää ihmisten perustoimeentulon ja perusturvan olla kunnossa, sosiaalityöhön satsattava ja lisätä myös pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vaikuttamiseen, hän kirjoittaa Facebookissa.