Kansalaisten laajalti arvostelemat kansanedustajien sopeutumisrahajärjestelmät mullistetaan ja ensi keväänä eduskunnasta putoava kansanedustaja ei enää voi saada sopeutumiseläkettä. Vielä kesäkuussa sopeutumiseläkettä sai 29 entistä kansanedustajaa.

”Tässä esityksessä poistuu ne kaikki epäkohdat, jotka on koettu epäoikeudenmukaisina”, sanoo eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok).

Eduskunnasta pudonneiden kansanedustajien eräänlaisena eläkeputkena toiminut sopeutumiseläke lakkautettaisiin kokonaan. Nykyisen sopeutumisrahan tasoa taas nostettaisiin 2 100 euroon kuukaudessa, jolloin summa vastaa paremmin ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sopeutumisrahaa voi saada 1–3 vuotta riippuen kansanedustajakauden pituudesta.

”Kaikki entiset ja nykyiset kansanedustajat siirtyvät sopeutumisrahajärjestelmän piiriin. Sopeutumisrahajärjestelmä on ollut käytössä jo vuodesta 2011 ja sen jälkeen valituilla kansanedustajilla, mutta nyt tämä koskisi takautuvasti kaikkia kansanedustajina toimineita”, kertoo Risikko.

Hän katsoo, että lakimuutos selkiyttää koko sopeutumisrahajärjestelmää kohti työttömyysturvaa. Aiemmin on nostettu esiin, voiko kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin puuttua takautuvasti, kun eläkkeiden on katsottu kuuluvan omaisuudensuojan piiriin.

Risikko sanoo haluavansa lain voimaan ensi vuoden maaliskuun alusta alkaen. Tuolloin lakkaisivat sopeutumiseläkkeet. Se tarkoittaisi samalla myös sitä, että ensi kevään eduskuntavaaleissa putoava, ensimmäisen kerran eduskuntaan ennen vuotta 2011 noussut kansanedustaja ei enää sopeutumiseläkettä voisi saada aina eläkevuosiin saakka. Tällaisia kansanedustajia on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosen (kesk) summittaisen arvion mukaan kymmeniä.

”Tämä koskee myös minua ja siitä huolimatta tämä tehtiin, ja olen ylpeä, että tehtiin”, sanoo Risikko.

Kyse on toistaiseksi lakiesityksestä, mutta sen takana on kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta. Perussuomalaiset eivät hyväksyneet sopeutumisrahaan tullutta noin 300 euron korotusta.

Aiemmin sopeutumisrahaa on saanut vähintään 1820 euroa kuukaudessa. Jatkossa rahaa saisi vähintään 2100 euroa. Kolmen kauden kansanedustaja saisi sopeutumisrahaa noin 3300 euroa ja enimmillään sopeutumisrahaa voisi saada noin 4000 euroa.

Risikko korostaa, että kansanedustajaksi valittu voisi jatkossa myös itse valita kansanedustajakautensa päätyttyä, hakeeko hän sopeutumisrahaa vai ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

”Tässäkin on valinnanvapaus. Ansiosidonnainen työttömyysturva on korkeampi. Se tässä vähän itseäni harmittaa, että yksi ryhmä (perussuomalaiset) tästä on pois huolimatta siitä, että tässä on vaihtoehto sopeutumisrahalle, jota he olivat toivoneet”, Risikko sanoo.

”Pienimmät sopeutumisrahat jäävät työttömyysturvan alle ja voi olla, että jotkut haluavat säilyttää ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja alkaa maksaa siitä.”

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan valinta tarkoittaisi samalla myös sitä, että ex-kansanedustaja joutuu työttömyysturvan aktiivimallin piiriin. Sopeutumisrahaa nostava välttää aktiivimallin.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan valiokuntaneuvos Ritva Bäckström korostaa, että kansanedustaja ei voi erikseen liittyä työttömyyskassaan, vaan jos hän ollut kassan jäsen ennen valintaa kansanedustajaksi, hän voi pysyä kassan jäsenenä. Kansanedustajana oleminen ei kerrytä työttömyysturvalain edellyttämää vuoden työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Eli jos kansanedustajana on pidempään kuin 7 vuotta, ei oikeutta ansiosidonnaiseen enää lain mukaan ole.

Ansiosidonnaista päivärahaa ja sopeutumisrahaa ei voi nauttia samaan aikaan, mutta sopeutumisrahan päälle voi tienata vapaasti tuloja aina kansanedustajan eläkettä vastaavaan summaan saakka.

Kansanedustajan eläke lasketaan uran pituuden ja enintään viimeisten 15 vuoden aikana uralta saadun ansion perusteella. Eläkkeen enimmäismäärä on 60 prosenttia uran 15 viimeisen vuoden ajalta lasketusta keskimääräisestä kuukausiansiosta, eduskunnan verkkosivuilla kerrotaan.